Takaisin

Lattialla istuminen ja seiniin piirtely sallittu

Ke 22.2.2017

Digitalisaatio on muuttanut käsitystä koulujen oppimisympäristöstä. Ja samalla kun portit ovat auenneet verkon myötä koko maailmaan, on koulujen fyysinenkin ympäristö muutoksen kourissa.

– Vähän aikaa sitten huomasin yhden oppilaan makaavan aulassa lattialla. Hän teki siinä todella keskittyneesti jotain työtä tabletillaan. En viitsinyt mennä keskeyttämään opintohetkeä vaan nappasin siitä kuvan muistoksi, esittelee Joensuun normaalikoulun johtava rehtori Heikki Happonen tyytyväisenä otostaan.

Ajat ovat muuttuneet. Ei ole pitkä aika siitä, kun oppilaan makoilua lattialla olisi pidetty huonona ja vääränlaisena käytöksenä. Nyt ajatellaan toisin.

– Päivän sana on joustavuus tai muunneltavuus. On huomattu miten paljon fyysiselläkin oppimisympäristöllä on vaikutusta. Ympäristö tukee ja parhaimmillaan jopa edistää oppimista, Happonen tiivistää.

Hän on itse tutkinut koulurakennuksia ja niiden tilojen muutoksia jo vuosien ajan. Lisäksi Itä-Suomen yliopistossa tehtävää oppimisympäristöjen tutkimusta pyritään viemään käytäntöön juuri normaalikoulussa. Vaikka fyysisten oppimisympäristöjen tutkimus on vielä melko nuorta, on tutkimustietoon perustuvia tilamuutoksia tehty sekä ala- ja yläkoulussa että lukiossa.

– Ajat ajoivat vanhan atk-luokamme ohi. Kun suuret tietokoneet korvattiin tableteilla, meille tuli lisää tilaa. Lähtökohtana oli muokata luokasta aiempaa joustavampi tila, kertoo normaalikoulun lukion rehtori Marita Hokkanen uudistetusta luokkahuoneesta.



Huone on muunneltavissa erilaisiin tarkoituksiin. Tarjolla on erilaisia ympäristöjä, joiden tausta-ajatuksena on vyöhykkeisyys. Tilat voidaan jakaa erillisiksi verhojen avulla.

– Pulpetit eivät ole perinteisesti rivissä, vaan pöytiä voidaan liikutella halutulla tavalla, jolloin oppilaiden välinen yhteistyökin onnistuu helpommin.

Normaalikoulu on osa Liikkuva koulu -verkostoa, joten sen periaatteiden mukaisesti pöytien korkeutta voidaan säätää ja paikkoja saa vaihtaa kesken oppitunnin. Myös viereinen aulatila on käytettävissä oppitunnin aikana.

– Lisäksi seinänvierustat on käytetty hyväksi niin, että kokolattiamatto nousee loivasti seinälle. Näin lattiallakin voi halutessaan istua ja nojata helpommin seinään. Seinille voi myös tehdä muistiinpanoja, koska ne ovat maalattu tätä varten erikoismaalilla, Hokkanen täydentää.

Toiminta laajenee luokkien ulkopuolelle

Heikki Happosen mukaan koulun käsite oppimisympäristönä laajenee koko ajan.

– Koulu on nykyisin paikka, jossa tavataan ja pohditaan yhdessä asioita. Sitten voidaan taas jakautua eri paikkoihin toteuttamaan projekteja ja ottamaan asioista selvää.

Happonen kertoo esimerkin edelliseltä viikolta, jolloin oppilaat jakautuivat pitkin koulua tablettien kanssa venäjän kielen tunnin aikana.

– Ilmeisesti kyseessä oli jokin videoprojekti, jossa lapset kuvasivat ympäristöään ja selittivät sitä venäjäksi.

Normaalikoulun kielten luokat on jo muokattu nykyaikaa vastaaviksi. Tavoitteena on tuoda vieraiden kielten opiskelu osaksi muita aineita.

– Opettajia kannustetaan yhä enemmän tiimiopettajuuteen eli oppilas voi esimerkiksi tehdä jonkin toisen aineen projektin vieraalla kielellä. Näin kaksi ainetta sulautuvat luontevasti yhteen.

Tilojen tehtävänä on tukea tätä toimintakulttuurin muutosta.

Tutkimus muutosten taustalla

Yksi norssin uusituista tiloista on Länsikadun alakoulun yhteisen oppimisen tila, joka sijaitsee aulassa kirjaston vieressä.

– Tila ohjaa luontaisesti yhdessä tekemiseen. Koska kaikki kalusteet ovat liikuteltavissa, oppilaat saavat ottaa vastuuta tilan luomisesta sen mukaan mitä ollaan tekemässä, kertoo perusasteen rehtori Jyrki Korkki.

Tilan suunnittelusta vastasivat opettajat ja oppilaat yhdessä.

Tutkimusten mukaan erilaiset virikkeet ja ärsykkeet ovat oppimisen kannalta tärkeitä. Myös valaistus sekä värimaailma vaikuttavat oppimiseen.

– Tunnit alkavat täällä niin, että luokassa kokoonnutaan ensiksi yhteen, kuunnellaan opettajan antamat ohjeet ja sitten oppilaat voivat hakeutua tekemään töitään sinne missä sen kokevat parhaaksi.

Muutokset fyysisessä työympäristössä ovat normaalikoulussa vasta alussa. Osa luokkahuoneista on muokattu niin, ettei niitä enää tunnista perinteisiksi luokiksi. Pulpetit ovat kadonneet ja tilalle on tullut erilaisia työskentelypisteitä. Muutokset tukevat myös uutta opetussuunnitelmaa.

– Seuraavaksi aulaan rakennetaan amfiteatteri esitysten pitämistä varten, ja Liikkuvan koulun hengessä saamme tänne myös kiipeilyseinän välitunteja varten, Korkki tiivistää tulevaa.

Heikki Happosen mukaan normaalikoulun rooli yliopiston kouluna tulee lähivuosina vain kasvamaan.

– Esimerkiksi näihin oppimisympäristöihin liittyvä tutkimustieto saadaan nopeasti meillä käytäntöön – ja vastaavasti taas kokeilun tulokset siirtyvät sujuvasti yliopistolle takaisin.

Teksti Nina Venhe
Kuvat Varpu Heiskanen