Perinteentutkimus

Vanha mutta vahvasti ajassa elävä

Perinteentutkimus on kansanperinteen ja kansanrunouden tutkimukseen pohjautuva kulttuurintutkimuksen oppiaine, jonka keskeisenä kohteena on henkinen eli aineeton kansankulttuuri. Olennaisiin aihealueisiin kuuluvat mm. esikristillinen kansanusko ja mytologia, rituaaliperinne, kalendaarinen tapakulttuuri, suullinen perinne lajeineen ja viestinnällisine ominaisuuksineen, kansanomainen maailmankuva ja mentaliteetit sekä kansanomainen lääkintä- ja terveystieto. Perinteentutkimus käsittelee myös kansakunnallisen kulttuurin rakentamista.

Perinteentutkimuksen oppiaineessa koulutamme kulttuurin ja perinteentutkimuksen ammattilaisia vaativiin asiantuntijatehtäviin. Oppiaineen opiskelijat ovat työllistyneet esimerkiksi valtion ja kunnan kulttuurihallintoon, arkistoihin, museoihin, toimittajiksi, tutkijoiksi, taide- ja kulttuurialojen yrityksiin sekä kolmannen sektorin tehtäviin, esimerkiksi projekteihin tai järjestöjen tiedottajiksi.

Etnografia ja kenttätyön perinne

Perinteentutkimus on vahvasti etnografinen tutkimusala ja oppiaine, jossa opetus tähtää analyyttisen tiedon ja ymmärtämisen lisäksi menetelmällisten taitojen omaksumiseen ja hyödyntämiseen. Opit kansanperinteen keruun menetelmiä ja taitoja: haastattelutekniikoita, laajojen aineistojen kokoamista, hallintaa ja arkistointia sekä erilaisia analyysimenetelmiä. Niiden soveltamismahdollisuudet työelämän eri aloilla ovat rajattomat. Myös arkistoaineistojen luova käyttö erilaisissa kulttuuriperintö- ja historiaprojekteissa suo opiskelijalle monenlaisia työllistymismahdollisuuksia.

Näin haet opiskelemaan perinteentutkimusta

Hae perinteentutkimuksen opiskelijaksi yhteishaussa hakukohteessa kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma.

Perinteentutkimus on kaikille yliopiston opiskelijoille avoin sivuaine. Lisätietoja saat Sivuaineopinnot-sivulta löytyvästä Sivuaineopintojen hakuoppaasta.

Muistitietoa ja internet-aineistoja - korkeatasoisesti ja kansainvälisesti

Perinteentutkimuksen vakiokohteisiin kuuluvat suullisen perinteen lisäksi kirjalliset ja digitaaliset aineistot, esimerkiksi elämäkertakirjoitukset ja temaattisesti jäsennetyt muistitietoaineistot elämän eri osa-alueilta. Tutkimuksen teemoja ovat muun muassa perinteen ja modernin suhde, tekstuaalinen toisto ja toistettavuus, esityksellisyys, kerronta ja kerronnallisuus, kulttuurin ja historian poliittisuus, identiteettien ajalliset, paikalliset ja sosiaaliset prosessit, paikallisuuksien kulttuuriset muutokset ja pysyvyydet, etnisyyden ja sukupuolen problematiikka, sekä kulttuurisen jatkuvuuden tuottamisprosessit eli perinteeksi tekeminen.

Alan keskeisintä julkaisusarjaa, Folklore Fellows’ Communications (FFC), on toimitettu Suomesta käsin koko satavuotisen historiansa ajan. Suomessa on järjestetty useita kansainvälisiä Folklore Fellows -kesäkouluja neljännesvuosisadan ajan; seuraava on v. 2019 Itä-Suomen yliopistossa perinteentutkimuksen oppiaineen järjestämänä. Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry, v. 1937 perustettu tieteellinen seura, joka julkaisee alan väitöskirjoja sekä verkkolehteä Elorea, toimii perinteentutkimuksen oppiaineen piirissä.

Yhteystiedot

Opetus- ja tutkimushenkilöstö
Hallinto- ja toimistohenkilöstö