Flippaus ja opetuksen kehittäminen

Vaikka Flipped Classroom eli flippaus on opetusmenetelmä, vaikuttaa muutos perinteisestä opetuksesta kohti opiskelijakeskeisyyttä myös laajemmin paitsi opetus- ja oppimiskulttuuriin, myös oppimisympäristöihin. Tälle sivulle on koottu niin opettajille kuin muissa opetuksen kehittämiseen liittyvissä tehtävissä toimiville tietoa flippauksesta eri näkökulmista.

Mitä opettajan ja opetuksen kehittäjän tulisi huomioida opiskelijoiden kannalta?

Flippaus lisää opetuksen ja oppimisen aika- ja paikkajoustavuutta ja opiskelijat kokevat sen yleisesti ottaen mielekkäänä tapana opiskella. Flippaus vaatii opiskelijalta suunnitelmallisuutta ja itsenäisyyttä. Luentojen väheneminen ei suinkaan vähennä opettajan merkitystä tai sitä, että opiskelija jätettäisiin yksin. Seuraavalla videolla yliopistonlehtori Markku Saarelainen avaa opiskelijoiden näkökulmia ja kokemuksia, joita opettajien ja opetuksen kehittäjien tulisi huomioida opetusta suunniteltaessa.

Opetuksen kehittäminen ja organisaatio

Opetuksen kehittämisessä yhdistyvät opetussuunnitelmatyö, osaamisen ja käytäntöjen kehittäminen sekä strategiatyö. Se on varsin monitahoinen ja organisaation eri tahojen välistä yhteistyötä vaativa prosessi. Yliopistonlehtori ja tutkimusjohtaja Laura Hirsto avaa seuraavalla videolla opetuksen kehittämisen ydinprosesseja ja miten ne ovat konkretisoituneet UEF:n flippaustoiminnassa ja Flipped Learning -hankkeessa.

Oppimisympäristöt ja didaktiset lähestymistavat

Videot laatinut: professori Jyri Manninen, Kasvatustieteen ja psykologian osasto

Vaikka flippaus on opetusmenetelmä, vaikuttaa muutos opiskelijakeskeisempään suuntaan myös oppimisympäristöihin ja siihen, miten ja missä opitaan. Jotta opettaja työssään voisi paremmin mahdollistaa oppimista, tulisi myös muun organisaation henkilöstön kiinnittää huomiota oppimisympäristöihin sekä pedagogisiin ja didaktisiin lähestymistapoihin.

Oppimisympäristöajattelu

Oppimisympäristöajattelu on opetuksen ja koulutuksen suunnittelua ohjaava ajattelutapa, jossa ei mietitä ”miten opetetaan”, vaan enemmän ”miten ja missä opitaan”. Painotetaan siis enemmän oppijan roolia ja erilaisia tilanteita ja ympäristöjä, joissa oppimista voisi tapahtua.  Videolla kerrotaan tarkemmin, mistä oikein on kyse.

Viisi näkökulmaa oppimisympäristöihin

Oppimisympäristöä voidaan tarkastella viidestä eri näkökulmasta: fyysinen, didaktinen, sosiaalinen, tekninen ja paikallinen. Oppimisympäristöjen kehittämistyössä tulisi huomioida kaikki näkökulmat, jotta ratkaisut olisivat toimivia. 

Didaktiset lähestymistavat

Opetusta ohjaavat erilaiset opetus- ja oppimiskäsitykset, jotka voivat olla tiedostamattomia tai tietoisia, opettajan omasta pedagogisesta ja didaktisesta osaamisesta riippuen. Lisäksi taustalla saattavat vaikuttaa perinteet sekä omat aiemmat kokemukset oppimisesta ja opetuksesta. Videolla perehdytään opetukseen ja oppimiseen liittyviin käsitteisiin ja käsityksiin.