Väitöskaronkka

Väitöskaronkka, vanha akateeminen perinne, pidetään väitöspäivänä iltana. Karonkka järjestetään vastaväittäjän kunniaksi, ja karonkan isäntä tai emäntä on väittelijä. 

Karonkka tarjoaa väittelijälle mahdollisuuden kiittää väitöstyössä mukana olleita työtovereita ja ystäviä. Karonkan voi minimissään järjestää ainoastaan vastaväittäjälle, väitöstilaisuuden kustokselle ja ohjaajille. Ohessa on kuvattu perinteinen akateeminen väitöskaronkka. Väittelijä voi järjestää väitöskaronkan itsensä näköisekseen. Myös tieteenaloilla voi olla omia juhlaperinteitä ja -tapoja, joita voi tiedustella oman alan professoreilta.

Karonkkakutsu

Alun perin karonkkaan kutsuttiin vasta sen jälkeen, kun vastaväittäjä oli väitöstilaisuuden päätteeksi ilmoittanut tulevansa esittämään tiedekunnalle väitöskirjatyön hyväksymistä. Nykyään on tapana lähettää karonkkaan kutsu etukäteen. Hyviin tapoihin kuuluu, että väittelijä tiedustelee vastaväittäjältä ennen väitöstilaisuutta, voiko hän ryhtyä karonkkavalmisteluihin. 

Vastaväittäjän ja kustoksen lisäksi karonkkaan kutsutaan väitöskirjatyön ohjaaja, ennakkotarkastajat, kielen tarkastaja ja yleensä kaikki ne, jotka ovat selvällä panoksella osallistuneet väitöskirjan syntymiseen. Myös puoliso, omat vanhemmat ja hyvät ystävät kuuluvat kutsuttujen listalle. Karonkka ei ole perhe- tai sukujuhla.

Väitöstilaisuuden "ylimääräiset vastaväittäjät" eli kysymyksiä ja huomautuksia esittäneet henkilöt on tapana myös kutsua karonkkaan, mutta kirjoittamattoman lain mukaan he eivät ota kutsua vastaan. 

Jokainen väittelijä muotoilee kutsun haluamallaan tavalla, mutta siinä on ajan ja paikan lisäksi oltava tilaisuuden pukeutumiskoodi, varsinkin jos väittelijä ei halua vanhan tavan mukaista frakki- ja iltapukutilaisuutta tai haluaa antaa pukeutumisvaihtoehtoja.  

Pukeutuminen

Karonkassa miehet ovat perinteisesti sonnustautuneet frakkiin ja naisilla on iltapuku. Frakin liivi on valkoinen, paitsi jos tilaisuudessa on läsnä pelkkiä herroja, liivit ovat mustat. Naispuolisella väittelijällä, samoin kuin juhlapukuisen miehen daamilla on pitkä, joko musta tai hillityn värinen pitkä asu. Frakin vaihtoehto on tumma puku, jolloin naisella on polvipituinen juhlava puku. Harvoin karonkkaan mennään arkipuvussa. 

Istumajärjestys

Väitellyt on illan isäntä tai emäntä, ja vastaväittäjä on kunniavieras. Kunniavieraan paikka on väitelleen oikealla puolella. Seuraavana istumajärjestyksessä on kustos, väittelijän vasemmalle puolelle. Jos vastaväittäjiä on kaksi, tälle paikalle tulee ns. nuorempi vastaväittäjä, ja kustos siirtyy samalla pykälän vasemmalle. Hänen jälkeensä tulevat muut vieraat, yleensä akateemisten saavutusten järjestyksessä. 

Ohjelma

Väitellyt tarjoaa karonkassa ruokaa, juomaa ja mahdollisesti myös ohjelmaa. Aluksi väitellyt toivottaa läsnäolijat tervetulleiksi ennen ruokailun aloittamista.  

Puheiden aika on vasta ruuan jälkeen ennen kahvia. Puheet aloittaa väittelijä, joka kiittää ensin vastaväittäjää ja sen jälkeen kustosta. Tämän jälkeen hän kiittää tärkeysjärjestyksessä muita työssä avustaneita. Viimeiseksi väittelijä kiittää puolisoaan tai puolison puuttuessa muuta todella läheistä henkilöä. Väittelijän kiitospuheiden tulisi olla kohtuullisen lyhyitä ja ne tulisi pitää ilman papereita.  

Väittelijän puheeseen vastaa välittömästi tämän lopetettua vastaväittäjä. Vastaväittäjän vastauspuheenvuoro on yleensä tyyliltään kepeän asiallinen, ei liian juhlava tai vakava. Seuraava puheenvuoro on varattu kustokselle hänen niin halutessaan. Tämän jälkeen puheenvuoro on muilla läsnäolijoilla siinä järjestyksessä, jossa väitellyt heidät omassa puheenvuorossaan mainitsi.  

Puhekierroksen loputtua tunnelman voi antaa hillitysti rentoutua vapaan keskustelun, musiikin ym. ohjelman merkeissä.