Tutkimus | Tutkimuksen huippuyksikötKansalliset huippuyksikötVerisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen tutkimusyksikkö
Ilmakehän koostumuksen ja ilmaston muutoksen fysiikan, kemian ja biologian huippututkimusyksikkö
Aerosolifysiikan tutkimusryhmä Inversio-ongelmien huippuyksikkö
Inversio-ongelmien tutkimusryhmä Pohjoismaiset huippuyksikötCRAICC: Cryosphere-Atmosphere Interactions in a Changing Arctic Climate
DEFROST: Impacts of a changing cryosphere - depiciting ecosystem-climate feedbacks from permafrost, snow and ice Professori Pertti Martikaisen biogeokemian tutkimusryhmä ympäristötieteen laitokselta on mukana pohjoismaisessa "Impacts of a changing cryosphere - depiciting ecosystem-climate feedbacks from permafrost, snow and ice” (DEFROST) -huippuyksikössä, jossa tutkitaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisten alueiden ympäristöön ja muutosten takaisinkytkentöjä maapallon ilmastoon. DEFROST-huippuyksikkö tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisten maa- ja merisysteemien fysikaalisiin ja biologisiin prosesseihin ja sitä, miten mahdolliset muutokset arktisten ekosysteemien kasvihuonekaasuvirroissa heijastuvat ilmakehään. Huippuyksikössä tehdään kokeellista laboratorio-kenttätutkimusta ja mallinnusta. Työssä yhdistetään kokeellinen tutkimus prosessimalleihin ja nämä laajempiin ilmasto-ekosysteemimalleihin ja nämä edelleen koko maapalloa käsittäviin malleihin ennustettaessa arktisten kasvihuonekaasuvirtojen muutoksia ja ilmakehän aiheuttamia takaisinkytkentöjä. Vuosille 2010-2015 rahoituksen saanutta huippuyksikköä koordinoi professori Torben Christensen Lundin yliopistosta. SYSDIET: Systems biology in controlled dietary interventions and cohort studies
HELGA: Nordic Health - Wholegrain Food
|
Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta johtaa Verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen tutkimusyksikköä, joka on mukana Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmassa vuosina 2008-2013. Huippuyksikössä tutkitaan mainittujen sairauksien syntymekanismeja, geneettistä taustaa, uusia kliinisiä hoitomahdollisuuksia sekä menetelmiä, joilla tautien synty voidaan ehkäistä. Huippuyksikkö edustaa näiden tautien tutkimuksessa kansainvälistä kärkeä. Sen suurimpia vahvuuksia on erittäin vahva molekyylibiologinen ja geneettinen osaaminen yhdistettynä ainutlaatuisiin potilasaineistoihin sekä kliinisiin interventiotutkimuksiin.
Helsingin ja Kuopion yliopistoilla sekä Ilmatieteen laitoksella on yhteinen Ilmakehän koostumuksen ja ilmaston muutoksen fysiikan, kemian ja biologian huippututkimusyksikkö. Yksikkö tutkii pienhiukkasten syntyä, kasvua sekä fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Pienhiukkaset ovat merkittävä epävarmuustekijä ilmaston muutosta arvioitaessa ja lisäksi ne aiheuttavat terveyshaittoja. Vuosien 2008-2013 kansallisiin huippuyksikköihin kuuluvaa yksikköä johtaa professori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta. Itä-Suomen yliopistosta mukana on fysiikan ja matematiikan laitoksella toimiva professori Ari Laaksosen aerosolifysiikan tutkimusryhmä.
Vuosien 2006–2011 kansallisiin huippuyksikköihin kuuluu Inversio-ongelmien huippuyksikkö, jossa toimii tutkijoita Helsingin, Itä-Suomen ja Oulun yliopistoista, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä Teknillisestä korkeakoulusta. Yksikön johtaja on Helsingin yliopiston professori Lassi Päivärinta. Itä-Suomen yliopistosta mukana on professori Jari Kaipion inversio-ongelmien tutkimusryhmä fysiikan ja matematiikan laitokselta. Inversio-ongelmien tutkimus pyrkii saamaan matemaattisten mallien avulla tietoa epäsuorista, puutteellisista tai mittausvirheitä sisältävistä havainnoista. Tutkimusala on yksi ajankohtaisimmista ja tärkeimmistä sovelletun matematiikan alalla. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää muun muassa lääketieteellisessä kuvantamisessa, avaruustutkimuksessa ja teollisuudessa esimerkiksi materiaalien testauksessa.
Professori Ari Laaksosen tutkimusryhmä fysiikan ja matematiikan laitokselta on mukana pohjoismaisessa Cryosphere-Atmosphere Interactions in a Changing Arctic Climate (CRAICC) -huippuyksikössä, joka keskittyy ilmakehän ja arktisen alueen välisiin vuorovaikutuksiin. Se tarkastelee yhteiskunnan toimia osana vuorovaikutus- ja palautemekanismeja, jotka toimivat arktisen ilmaston säätelijöinä. Huippuyksikkö selvittää arktisten alueiden lämpenemiseen vaikuttavia tekijöitä ja mahdollisuuksia hidastaa arktisten alueiden lämpenemistä ilmastomanipulaatioiden avulla. Lisäksi tavoitteena on kehittää arktisten alueiden kuvausta globaaleja ilmastomalleja varten ottamalla kuvauksiin mukaan ilmakehän aiheuttamat takaisinkytkennät. Vuosille 2010-2015 rahoituksen saanutta huippuyksikköä johtaa Helsingin yliopiston professori Markku Kulmala ja mukana on Suomesta myös Ilmatieteen laitos. 
Itä-Suomen yliopisto koordinoi pohjoismaista ravitsemus- ja elintarviketutkimuksen SYSDIET-huippuyksikköä vuosina 2007–2011. Huippuyksikön johtajana toimii professori Matti Uusitupa ja sitä koordinoidaan kliinisen ravitsemustieteen yksikön Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskuksesta käsin. Huippuyksikön tavoitteena on ravitsemuksen ja terveyden yhteisvaikutuksien tutkiminen systeemibiologian työkaluja hyödyntäen. Laajassa interventiotutkimuksessa selvitetään elintarvikkeiden terveysvaikutuksia ihmisen aineenvaihdunnan eri tasoilla. Tavoitteena on muun muassa löytää uusia ravitsemuksen keinoja tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisemiseksi.
Professori Hannu Mykkänen kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä on mukana pohjoismaiseen huippuyksikköohjelmaan vuosina 2007-2011 kuuluvassa HELGA-huippuyksikössä. Siinä tutkitaan täysjyväviljatuotteiden käytön tyypin 2 diabetekseen, rinta- ja eturauhassyöpään sekä sydän- ja verisuonitauteihin liittyviä terveysvaikutuksia. Tavoitteena on kehittää biomarkkereita, joiden avulla voidaan arvioida viljatuotteiden käyttöä ja niistä saatavien bioaktiivisten yhdisteiden tuottamia vaikutuksia terveydelle.