Kansainvälisen huipputason tutkimusalueet

Yliopisto on strategiassaan vuosille 2015-2020 määritellyt viisi kansainvälisen huipputason tutkimusaluetta.

Aerosolit, ilmastonmuutos ja ihmisen terveys (Aerosols, climate change and human health)

Ilmakehän aerosolit ovat keskeisessä roolissa sekä ilmastonmuutokseen liittyvien prosessien että ihmisen terveyteen vaikuttavan ilmanlaadun kannalta. Aerosolit vaikuttavat ilmakehän säteilytasapainoon sirottamalla suoraan auringon säteilyä ja vaikuttamalla pilvisyyden määrään ja pilvien ominaisuuksiin. Ilmakehän aerosolien määrään ja ominaisuuksiin vaikuttavat niiden biogeeniset (metsät, vesistöt jne.) ja antropogeeniset (mm. polttoprosessit) lähteet ja lähteissä tapahtuvat muutokset. Oman globaalisti merkittävän haasteen muodostaa aerosolihiukkasten vaikutus ilmanlaatuun ja tätä kautta ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Selvittämällä tarkemmin, mitkä aerosolien ominaisuudet ja prosessit ovat keskeisiä niiden ilmasto- ja terveysvaikutusten kannalta, voidaan tulevaisuudessa tarkentaa päästöihin liittyviä kansainvälisiä sopimuksia sekä muuta oikeudellista sääntelyä järkevämmäksi.

Tutkimusalueen keskeiset tutkimusteemat ovat: aerosolihiukkasten ominaisuuksien karakterisointimenetelmien kehittäminen; hiukkasten ominaisuuksien vaikutus niiden kasvuun ja kykyyn toimia pilvipisaroiden tiivistymisytiminä; hiukkasten kemiallisen koostumuksen, toksikologian ja terveysvaikutusten yhteyksien selvittäminen; ilmastomallien kehittäminen yhteistyössä muiden Ilmakehätutkimuksen huippuyksikköön kuuluvien tutkimusryhmien kanssa sekä ilmasto-oikeuden, ilmastonmuutoksen ja terveysvaikutusten väliset kytkennät.

Vastuuprofessorit: professori Kari Lehtinen

Kardiovaskulaariset ja metaboliset sairaudet (Cardiovaskular and Metabolic Diseases)

Sydän- ja verisuonitaudit, metaboliset sairaudet, tyyppi 2 diabetes ja liikalihavuus aiheuttavat valtavia ongelmia kaikkialla maailmassa terveydenhuollon eri sektoreilla ja näiden tautiryhmien esiintyvyys on edelleen selvässä kasvussa väestön vanhenemisen myötä. Kardiovaskulaariset ja metaboliset sairaudet- tutkimusalueella selvitetään näiden sairauksien patofysiologiaa, geneettistä taustaa, molekulaarisia syntymekanismeja, ennaltaehkäisyä jauusia hoitomuotoja käyttäen moderneja molekyylibiologiaan, genetiikkaan, ravitsemukseen, yksilölliseen lääketieteeseen ja geenisiirtoihin perustuvia menetelmiä.

Tutkimusalueella on tutkijoita sisätautien, kliinisen ravitsemustieteen, molekulaarisen lääketieteen, verisuonibiologian ja kardiologian alueelta.
Tutkimusalue yhdistää toimijoita sekä Itä-Suomen yliopistosta että Kuopion yliopistollisesta sairaalasta ja se liittyy keskeisesti Suomen Akatemian Sydän- ja verisuonitautien ja metabolisten sairauksien huippuyksikköön, Itä-Suomen Genomikeskukseen sekä Kansallisen Virusvektorilaboratorion toimintaan. Tutkimusalueella on laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto Euroopassa ja USA:ssa ja sen tutkimushankkeet saavat rahoitusta useista kansallisista ja kansainvälisistä tutkimusohjelmista, joista merkittävimmät ovat National Institutes of Health ja EU:n puiteohjelmat.

Vastuuprofessorit: akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala, akatemiaprofessori Markku Laakso

Metsät, globaalimuutos ja biotalous (Forests, global change and bioeconomy)

Tutkimusalueella selvitetään metsien hoidon ja käytön sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsien hiilidynamiikkaan, rakenteeseen ja ekosysteemipalveluihin, kuten metsäbiomassan tuottamiseen, luonnon monimuotoisuuteen, metsien hiilensidontaan ja virkistyskäyttöön. Lisäksi tutkitaan metsien hoidon sopeuttamistarvetta muuttuvassa toimintaympäristössä (mm. metsä- ja biotalouden monipuolistuminen, ilmastonmuutos) sekä mahdollisuuksia hillitä ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä metsien hoitoa ja käyttöä sopeuttamalla. Tutkimus on monitieteistä, ja se hyödyntää sekä kokeellista tutkimusta (esim. puiden vaste ympäristötekijöiden muutokselle, metsäkasvien sopeutumismekanismit, metsäekosysteemien hiilidynamiikka, metsien hoito ja luonnon monimuotoisuus) että mallintamista (metsäekosysteemi- ja tuhoriskimallintaminen, elinkaarianalyysi, metsäsuunnittelun optimointisysteemit ja päätöksentukijärjestelmät, biometriaperusteinen mallintaminen ja laserkeilausaineistojen tulkinta ja paikkatietojärjestelmät).

Tutkimus on kansainvälisesti ja tieteellisesti erittäin korkeatasoista ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Tutkimus vastaa ajankohtaisiin kansallisiin ja maailmanlaajuisiin, koko ihmiskuntaa koskeviin ongelmiin, joissa metsien kestävällä hoidolla ja käytöllä on merkittävä rooli.

Vastuuprofessorit: professori Heli Peltola, professori Riitta Julkunen-Tiitto

Neurotieteet (Neurosciences)

Neurotieteiden tutkimusalueella vastataan globaaliin haasteeseen, miten ylläpitää ikääntyvän väestön aivojen terveyttä. Tutkimusalue perustuu 30 vuoden aikana rakennetulle kansainvälisesti tunnustetulle neurotieteiden osaamiselle Itä-Suomen yliopistossa. Neurotieteiden tutkimusalueen ytimenä ovat huipputason aivotutkimus perustutkimuksesta kliiniseen tutkimukseen (aivorappeumasairaudet, epilepsia), jatkokoulutus sekä kilpailukykyinen infrastruktuuri.

Tutkimusalue on monitieteinen, laajasti yliopiston, yliopistollisen sairaalan ja yhteistyöverkostojen osaamista hyödyntävä osaamiskeskittymä. Neurotutkimus verkottuu vahvasti kansallisesti ja kansainvälisesti. Sen tavoitteena on tuottaa kansainvälisesti merkittäviä tutkimustuloksia, jotka vaikuttavat tutkimuksen keskiössä olevien aivosairauksien ehkäisyyn, diagnostiikkaan ja hoitoon, ja jotka tukevat yritysyhteistyötä ja uusien yritysten syntyä. Neurotieteiden tutkimusalue tarjoaa modernin tutkimusympäristön, jossa seuraava neurotieteiden tutkija - ja opettajasukupolvi voi kehittyä kansainvälisesti kilpailukykyiseksi.

Vastuuprofessorit: akatemiaprofessori Asla Pitkänen, professori Mikko Hiltunen

Rajat, liikkuvuus ja kulttuurien kohtaaminen (Borders, Mobilities and Cultural Encounters)

Euroopan integraatio ja monimuotoinen ja ristiriitainen globalisaatioprosessi ovat muuttaneet dramaattisesti poliittisten, kulttuuristen ja kielellisten rajojen merkitystä ja luoneet uudenlaista liikkuvuutta sekä ihmisten, tavaroiden ja ajatusten kohtaamista. Kylmän sodan jälkeinen demokratialiikehdintä, kansalaisyhteiskunnan verkostot, maahanmuuttajayhteisöt ja monikulttuuriset miljööt ovat synnyttäneet uusia vaihtoehtoisia tilakäsityksiä, poliittisia näköaloja ja sosiaalisia ja kulttuurisia areenoita.

Sosiokulttuurinen heterogeenisyys, rajat ylittävä kanssakäyminen ja liikkuvuus muodostavat merkittävän haasteen sekä alan tutkimukselle että käytännön politiikalle. Itä-Suomen yliopiston tutkijat kuuluvat rajojen, liikkuvuuden ja kulttuurisen vuorovaikutuksen tutkimuksen kansainväliseen kärkeen ja muodostavat tänään yhden tunnetuimmista Euroopan ja Venäjän rajoihin, raja-alueiden sosioekonomiseen ja kulttuuriseen kehitykseen, rajat ylittävään liikkuvuuteen sekä kulttuurisiin ja kielellisiin kohtaamisiin erikoistuneen tutkimuskeskittymän. Tutkimusalueen monitieteinen lähestymistapa kattaa seuraavat alueet:
1) Rajat ja Venäjä, 2) Liikkuvuus ja migraatio, 3) Kulttuuriset ja kielelliset kohtaamiset.

Vastuuprofessorit: professori James Scott, professori Jopi Nyman