IV Tupakasta vieroituksen ohjaus

Tupakasta vieroituksen ohjaus on aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, jossa asiakas ja terveydenhuollon ammattihenkilö ovat vuorovaikutteisessa suhteessa toisiinsa. Ohjaus mahdollistaa asiakkaan terveyden edistämisen ja kansantaloudelliset säästöt. Tämä edellyttää terveydenhuollon ammattihenkilöltä vastuuta ja ammatillista osaamista ohjaustyöskentelyyn. Laadukas ohjaus ottaa huomioon asiakkaan fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Se on asianmukaisin resurssein toteutettua, riittävää ja vaikuttavaa.

Asiakaslähtöisyys

Asiakaslähtöinen ohjaus ottaa huomioon asiakkaan yksilölliset fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet sekä ympäristötekijät. Tupakasta vieroitusohjauksessa on tärkeää kartoittaa asiakkaan riippuvuudet tupakkaan ja tupakointiin. Pitkäkestoisissa ohjaussuhteissa alkukartoitus on syytä tehdä perusteellisesti ja huolella. Lyhytkestoisessa ohjauksessa voidaan tyytyä pelkästään nikotiiniriippuvuuden määrittämiseen, huolen ilmaisemiseen ja kertomiseen mahdollisuuksista saada tukea lopettamiselle. Ohjauksen suunnittelussa otetaan kantaa siihen, mikä olisi kullekin asiakkaalle vaikuttavin ohjausmuoto käytettävissä olevilla resursseilla.

Ohjausmuoto

Tupakasta vieroituksessa käytetään sekä yksilö-, ryhmä-, että puhelinohjausta. Niiden vaikuttavuudesta löytyy tietoa Käypä hoito -suosituksesta (http://www.kaypahoito.fi) ja terveyden edistämisen kirjallisuudesta. Tupakasta vieroituksen tukena voidaan käyttää oppaita ja infolehtisiä. Niiden tehtävä on antaa ensitietoa vieroituksesta. Tupakasta vieroituksen verkkosivut ja sosiaalisen median verkostot antavat syvällisempää tietoa vieroituksesta ja toimivat samalla lopettajan vertaistukena.

Fagerströmin nikotiiniriippuvuustesti

Ohjauksen käynnistyessä asiakkaan kanssa tehdään Fagerströmin nikotiiniriippuvuustesti nikotiinikorvaushoidontarpeen arvioimiseksi. Nikotiinikorvaushoito on reseptivapaa. Ammattilaisen tehtävä on kertoa mahdollisesta lääkekorvaushoidosta, jonka lääkäri voi määrätä.

Ohjausmenetelmä

Asiakkaan ohjauksessa hyviksi koettuja menetelmiä ovat puheeksiotto, motivoiva keskustelu sekä voimavarakeskeinen keskustelu. Puheeksiotossa on oleellista, että terveydenhuollon ammattilainen ottaa tupakoinnin puheeksi, esittää huolensa asiakkaan terveyttä uhkaavasta käyttäytymisestä tai ei-toivotusta tavasta ja tukee asiakasta tekemään lopettamispäätöksen. Kun motivoiva keskustelu painottaa asiakkaan käyttäytymisen muutosta ei - toivotusta toivottuun suuntaan tuomalla esiin muutoksen hyötyjä ja toisaalta nykytilanteesta aiheutuvia haittoja, niin voimavarakeskeinen keskustelu korostaa asiakkaan luomia tavoitteita ja hänen omia voimavarojansa saavuttaa ne.

Ohjausmenetelmiä voi käyttää luovasti sekoittaen ja yhdistäen niiden parhaita puolia. Oleellista asiakkaan kohtaamisessa on käytetystä tekniikasta riippumatta asiakaskeskeisyys, joka ilmenee keskusteluissa tasavertaisena dialogina, kumppanuutena ja asiakkaan kunnioittamisena. Ohjaustilanne on aina myös eettinen tilanne, koska ohjauksessa puututaan asiakkaan oikeuksiin, autonomiaan, yksilöllisyyteen ja vapauteen.

Arviointi ja kirjaaminen

Ohjausprosessiin liittyy olennaisena osana ohjauksen onnistumisen arviointi. Asiakaslähtöisessä arvioinnissa tuodaan esiin asiakkaan kokemukset ja hänen tyytyväisyytensä ohjauksen laatuun. Arviointiin kuuluu myös terveydenhuollon ammattilaisen itsensä tekemä arviointi käytetyistä ohjausmenetelmistä -tekniikoista ja vuorovaikutustaidoista. Mikäli asiakas on käyttänyt nikotiinikorvaushoitoa tai lääkehoitoa tupakasta vieroituksen tukena, myös näiden vaikuttavuutta arvioidaan. Ohjausprosessin suunnittelu, toteutus, arviointi ja seuranta kirjataan asiakkaan tietokantaan tai asiakaspapereihin, jos sellaiset ovat saatavissa.

Korpela, T. 2010.