Opiskelu | YliopistosanastoaTälle sivulle on koostettu yleistä uusille opiskelijoille hyödyllistä yliopistosanastoa, johon opiskelija törmää opintojen aikana. A D E H I J K L M O P R S T V W YAAbstrakti Tieteellisten artikkeleiden alussa oleva tiivistelmä. Ainejärjestö Osana ylioppilaskuntaa toimii eri oppiaineiden/koulutusten opiskelijoiden muodostamia yhdistyksiä eli ainejärjestöjä, jotka huolehtivat jäsentensä edunvalvonnasta sekä vapaa-ajan toiminnasta. Aineopinnot Perusopintojen jälkeen suoritettava, yleensä noin 35 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus. Aiemmin käytetty myös termiä cum laude approbatur–opinnot. Akateeminen vartti Luennot yliopistossa alkavat 15 minuuttia yli tasatunnin esim. luento 10-12 alkaa 10.15. Jos opetus on ilmoitettu alkavaksi klo 10.00, se alkaa tasan kymmeneltä. Tentit alkavat aina tasatunnein. Alempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto eli kandidaatin tutkinto on 180 opintopisteen laajuinen tutkinto. Se suoritetaan ennen ylempää korkeakoulututkintoa eli maisterin tutkintoa. On myös koulutuksia, jotka eivät johda ylempään korkeakoulututkintoon vaan opiskelija suorittaa pelkästään alemman korkeakoulututkinnon, esim. lastentarhanopettajan tutkinto ja farmaseutin tutkinto. Alumni Alumneja ovat yliopistosta valmistuneet henkilöt. Useimmilla yliopistoilla on omaa alumnitoimintaa, jolla pyritään pitämään yhteyttä yllä yliopiston ja valmistuneiden opiskelijoiden välillä. Amanuenssi Amanuenssit ovat yliopiston virkamiehiä, joiden tehtävät voivat vaihdella hyvin laajasti. Amanuenssit voivat esimerkiksi hoitaa opintoneuvontaa, hallinnollisia tehtäviä tai antaa opetusta. Arvosteluasteikko Opintosuoritus tai opintokokonaisuus (myös kandidaatin –tutkielma) voidaan arvostella joko arvolauseella hylätty -hyväksytty tai numeerisella asteikolla 0-5. Hyväksytty pro gradu-tutkielma, lisensiaattitutkielma tai väitöskirja arvostellaan yleensä asteikolla approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. Assistentti Opetusta antava ja jatko-opintoja tai tutkimusta tekevä yliopiston virkamies. Assistentilta vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa. Avoin yliopisto Avoin yliopisto tarjoaa yliopisto-opintoja kaikille. Avoimen yliopiston kautta ei voi suorittaa tutkintoa, mutta avoimen yliopiston opinnot voivat olla väylä yliopisto-opintoihin. Itä-Suomen yliopistossa avoimesta yliopisto-opetuksesta vastaa Aducate. DDekaani Dekaani valitaan tiedekuntaneuvoston professoreiden keskuudesta kolmevuotiselle kaudelle. Dekaani johtaa tiedekunnan toimintaa ja toimii tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana. Diploma Supplement Diploma Supplement (DS) on kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen liite. Se sisältää lisätietoja kyseessä olevasta tutkinnosta, oppilaitoksesta sekä koulutusjärjestelmästä maassa, jossa tutkintotodistus on myönnetty. Dosentti Dosentin virkaan voidaan valita tutkimustyössä ansioitunut henkilö. Dosentilla on oikeus antaa omalta alaltaan opetusta ja hän voi myös osallistua tutkimustyöhön. EEdustajisto Edustajisto on ylioppilaskunnan korkein päättävä elin. Edustajisto valitaan edustajistovaaleilla kahden vuoden välein. Edustajistovaaleissa äänioikeutettuja ovat ylioppilaskunnan jäsenet. Essee Opetuksessa käytetty lyhyt kirjoitelma, jossa pohditaan jotain tiettyä aihepiiriä eri näkökulmista lähdekirjallisuutta hyödyntäen. Essee voi olla yksi opintojakson suorittamisvaihtoehto. HHOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS on opiskelijan laatima suunnitelma siitä, mitä opintoja hän suorittaa, miten, milloin ja missä järjestyksessä. Uudet opiskelijat tekevät HOPS:n ensimmäisenä lukuvuonna ja päivittävät sitä opintojensa aikana. Apua HOPS:n laatimiseen saa esimerkiksi opettajatuutoreilta. IIlmoittautuminen yliopistoon Opiskelijan täytyy ilmoittautua opiskelijarekisteriin joka lukuvuosi joko läsnäolevaksi tai poissaolevaksi opiskelijaksi. Tarkemmat ohjeet ilmoittautumiseen löytyvät ilmoittautumisohjeista. ISYY Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta. JJatko-opinnot Jatko-opinnot ovat ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeisiä opintoja, jotka tähtäävät jatkotutkintoon. Tieteellisiä jatkotutkintoja ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Jatko-opiskelija Jatko-opiskelija on opiskelija, joka opiskelee tavoitteenaan joko lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. JOO-opinnot (Joustava opinto-oikeus) JOO-sopimuksen avulla opiskelija voi hakea suorittamaan toiseen suomalaiseen yliopistoon tai korkeakouluun sellaisia tutkintoon liitettäviä sivuaineopintoja, joita oma yliopisto ei tarjoa. Ks. tarkemmin JOO-opinnoista. KKampus Kampuksella tarkoitetaan yliopistoaluetta. Itä-Suomen yliopistolla on kolme kampusta, jotka sijaitsevat Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Kandidaatin tutkinto Ks. ’Alempi korkeakoulututkinto’. Karonkka Karonkka on ns. väitösjuhla. Ks. ’Väitöstilaisuus’. Kirjatentti Kirjatentti on yleinen yliopisto-opintojen suoritustapa, joka tentitään yleisenä tenttipäivinä. Kirjatenttiin luetaan opintojaksossa vaadittava ennalta ilmoitettu kirjallisuus tai kirjallisuus voidaan sopia yhdessä tentaattorin kanssa. Koulutusohjelma Yliopistossa opiskellaan pääaineessa tai koulutusohjelmassa. Koulutusohjelmalla tarkoitetaan monitieteistä opintojen kokonaisuutta, jolla on tieteelliset ja usein myös ammatilliset tavoitteet. Koulutusohjelmassa voi yleensä suuntautua tietyn alan asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja alan kehittämiseen. Kurssikirjat Kurssikirjat ovat kirjoja, jotka toimivat kurssien opetusmateriaalina. Yliopiston kirjastoissa on erillinen kurssikirjakokoelma ja sieltä löytyy ainakin yksi kappale kaikkia kurssikirjoja. Kurssikirjat voivat olla lainattavissa tai lukusalikappaleina. LLaitos Laitokset ovat opetusta ja tutkimusta järjestäviä yksikköjä. Laitokseen voi kuulua yksi tai useampia oppiaineita. Lehtori Opettajan virkanimitys, joka on myös käytössä yliopistoissa. Lehtorin tehtäviin kuuluu opettamisen lisäksi hallinnollisia tehtäviä ja tutkimustyötä. Lehtorin virkaan vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Lisensiaatti Jatkotutkinto, joka voidaan suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen. Lisensiaatin tutkintoon kuuluu opinnäyte eli lisensiaatintutkimus. Luento Suuri osa yliopisto-opetuksesta järjestetään luentoina. Luennoille osallistuminen voi olla kurssista riippuen vapaaehtoista tai pakollista. Lukukausi Opetus jakaantuu syys- ja kevätlukukauteen. Lukuvuoden aloittava syyslukukausi alkaa 1.8. ja päättyy 31.12. Lukuvuoden päättävä kevätlukukausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.7. Lukuvuosi Lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. Opetusta järjestetään yleensä syyskuusta toukokuulle. Kesäkuukausina on yleisiä tenttipäiviä, jolloin opiskelijat voivat suorittaa kirjatenttejä. Lukuvuositarra Opiskelija saa lukuvuositarran ilmoittautuessaan läsnäolevaksi opiskelijaksi lukukaudelle tai lukuvuodelle. Voimassaoleva oleva lukuvuositarra opiskelijakortissa oikeuttaa opiskelijan opiskelija-alennuksiin. Läsnäoleva opiskelija Läsnäoleva perustutkinto-opiskelija on maksanut ylioppilaskunnan jäsenmaksun ja hän voi suorittaa opintoja, saada opintotukea sekä on oikeutettu opiskelija-alennuksiin. MMaisterin tutkinto Ks. ’Ylempi korkeakoulututkinto’. Maisteriohjelma Maisteriohjelmat ovat koulutusohjelmia, jotka on tarkoitettu henkilöille, joilla on jo aiemmin suoritettu alempi korkeakoulututkinto tai muita aikaisempia soveltuvia opintoja. Suuri osa maisteriohjelmista on englanninkielisiä. OOodi Oodi on opiskelijarekisteri, jonne kirjataan opiskelijaa koskevat henkilö- ja opinto-oikeustiedot, lukuvuosi-ilmoittautumiset sekä opintosuoritukset ja tutkinnot. Opiskelijat käyttävät Oodia verkossa WebOodin kautta. Opinnäyte Kaikkiin yliopistotutkintoihin vaaditaan opinnäyte. Opinnäytteitä ovat kandidaatin tutkielma, pro gradu-tutkielma, lisensiaatintyö ja väitöskirja. Opinto-opas Opinto-opas on tiedekunta- tai koulutusalakohtainen julkaisu, johon on koottu tutkintorakenteet ja tiedot suoritettavista opinnoista sekä tietoa mm. opintojen suunnittelusta ja ohjausjärjestelmästä. Opintojakso Opintojakso on tiedekunnan tutkintovaatimuksissa tai opetussuunnitelmassa mainittu opiskelun kohde. Opintojaksojen koko vaihtelee ja niiden laajuus ilmoitetaan opintopisteinä. Opintojaksosta järjestettävää opetusta kutsutaan kurssiksi. Opintokokonaisuus Opintokokonaisuudella tarkoitetaan opintojaksoa laajempaa kokonaisuutta, joka koostuu yhdestä tai useammasta opintojaksosta. Opintosuoritusote Opintosuoritusote sisältää kaikki opiskelijan suorittamat opintojaksot, arvosanat ja opintopisteet. Virallisen opintosuoritusotteen saa opinto- ja opetuspalveluista ja epävirallisen opiskelija voi itse tulostaa WebOodista. Opintotuki Opintotuki sisältää opintorahan, asumislisän ja opintolainan valtiontakauksen. Opintotukeen liittyviä asioita yliopistolla hoitavat opintotukisihteerit. Siirry opintotuki-sivulle. Opintopiste Opintojen mitoituksessa käytettävä yksikkö, jolla ilmoitetaan opintojaksojen laajuus. Yksi opintopiste vastaa 27 tunnin työskentelyä. Opiskelutodistus Opiskelutodistuksesta käytetään myös nimitystä läsnäolotodistus. Opiskelutodistus on virallinen asiakirja, jolla opiskelija voi osoittaa olevansa läsnäolevana opiskelijana Itä-Suomen yliopistossa. Opiskelutodistuksia saa opinto- ja opetuspalveluista. Oppimispäiväkirja Joillakin opintojaksoilla laaditaan oppimispäiväkirja, jonka tarkoituksena on toimia oman oppimisen analysoinnin menetelmänä. PPerusopinnot Perusopinnot on noin 25 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus, jossa perehdytään opiskeltavan aineen perusteisiin. Perusopinnoista on käytetty aiemmin myös termiä approbatur-opinnot. Perustutkinto Perustutkinto on kandidaatin ja/tai maisterin tutkinto. Poissaoleva opiskelija Yliopistoon voi ilmoittautua joko läsnäolevaksi tai poissaolevaksi opiskelijaksi. Poissaoleva opiskelija ei voi suorittaa opintoja. Hän ei myöskään ole oikeutettu opiskelija-alennuksiin tai opintotukeen. Tarkemmat ohjeet poissaolevaksi ilmoittautumisesta löytyvät ilmoittautumisohjeista (linkki). Poissaolevan opiskelijan kannattaa myös tutustua opintoaikojen rajausta koskeviin ohjeisiin ja sääntöihin. Professori Professori on tohtorin tutkinnon suorittanut virkamies, joka tekee tieteellistä tutkimusta, ohjaa oppiaineessa tehtävää tutkimusta (väitöskirjatyöt, lisensiaatintutkimukset ja pro gradu -tutkielmat) sekä antaa luento- ja seminaariopetusta omalta erikoisalaltaan. Professori toimii yleensä oppiaineensa johtajana. Pro gradu -tutkielma Pro -gradu tutkielma on maisterin tutkintoon johtavien opintojen loppuvaiheessa tehtävä tutkielma, jonka tarkoituksena on harjaannuttaa tieteelliseen tutkimukseen. Proseminaari Proseminaari on aineopintojen opintojakso, jonka tarkoituksena on perehdyttää opiskelijoita tutkimuksen tekemiseen. Proseminaarissa tehdään harjoituksena lyhyt tutkielma. Pääaine Yliopistossa opiskellaan pääaineessa tai koulutusohjelmassa. Pääaineella tarkoitetaan oppiainetta, jossa opiskelija suorittaa alemmassa korkeakoulututkinnossa yleensä vähintään aineopinnot sekä kandidaattitutkielman ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa syventävät opinnot ja pro gradu -tutkielman. Pääaineopinnot jäsennellään perus- ja aineopinnoiksi ja syventäviksi opinnoiksi, joissa perehdytään koulutusalan tai oppiaineen sisältöön, sen keskeisiin käsitteisiin, teorioihin ja tutkimusmenetelmiin. RReferaatti Referaatti on tiivistelmä toisesta tekstistä mitään lisäämättä. SSivuaine Tutkintorakenteeseen kuuluu usein pääaineopintojen lisäksi sivuaineita. Opinto-oppaasta löydät tarkempaa tietoa oman koulutusohjelmasi/pääaineesi sivuaineopinnoista. Suullinen tentti Tentin voi suorittaa suullisesti poikkeustapauksissa tentaattorin suostumuksella, jos tilanne sitä vaatii. Syventävät opinnot Syventävät opinnot ovat perus- ja aineopintojen jälkeen suoritettavia opintoja. Aiemmin on käytetty termiä laudatur-opinnot. TTentaattori Tentaattori laatii ja tarkastaa tentin. Tentti Tenteillä mitataan opintojaksolla käsiteltävien asioiden osaamista. Tentti voi perustua esimerkiksi luentoihin tai kurssikirjoihin. Tiedekunta Tiedekunnat ovat dekaanin johtamia hallinnollisia yksiköitä, joihin kuuluu laitoksia ja oppiaineita. Itä-Suomen yliopistossa on neljä tiedekuntaa: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Tiedekuntaneuvosto Tiedekuntaneuvosto on tiedekunnan hallinnossa ylintä päätäntävaltaa käyttävä elin. Tiedekuntaneuvostoon kuuluu myös opiskelijoita. Tohtori Tohtorin tutkinto on korkein yliopistossa suoritettava tutkinto. Tohtorin tutkintoa varten täytyy suorittaa tieteelliset jatko-opinnot sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä väitöstilaisuudessa. Tuutori Itä-Suomen yliopistossa on sekä opiskelijatuutoreita että opettajatuutoreita. Opiskelijatuutorit ovat saman alan ylemmän vuosikurssin opiskelijoita ja heidän tehtävänään on auttaa uusia opiskelijoita orientoitumaan yliopistoyhteisöön. Opettajatuutorit ovat yliopiston opetushenkilökuntaa, jotka auttavat uusia opiskelijoita opintojen suunnittelussa ja muissa opintoihin liittyvissä asioissa. VVapaa sivuaineoikeus Itä-Suomen yliopistossa on valtaosassa aineista vapaa sivuaineoikeus eli sivuaineopintoihin ei ole erityisiä pääsyvaatimuksia. On kuitenkin myös aineita (esim. kieliaineet), joissa on sivuaineen pääsykoe. Ks. tarkemmin sivuaineista. Väitöskirja Tohtorin tutkinnon suorittamiseen kuuluva opinnäyte, jota sen laatija puolustaa väitöstilaisuudessa. Väitöskirja voi olla itsenäinen tutkimus tai koostua useista eri artikkeleista tai julkaisuista. Väitöstilaisuus Väitöstilaisuus on julkinen tilaisuus, jossa tohtorin oppiarvoa tavoitteleva henkilö puolustaa julkisesti väitöskirjaansa. Tilaisuudessa esiintyvät väittelijän lisäksi vastaväittelijä eli opponentti ja kustos eli tilaisuuden puheenjohtaja. Jos väitöskirja hyväksytään, järjestetään illalla juhla nimeltä karonkka. WWebOodi WebOodi on opiskelijarekisterin verkkopalvelu, jossa opiskelija voi tehdä lukuvuosi-ilmoittautumisen, ilmoittautua opetukseen ja tentteihin, muuttaa osoitettaan, selata opintosuorituksiaan ja tehdä HOPSin. WebOodissa ovat myös opinto-oppaat ja opetustarjontatiedot. Siirry WebOodiin. YYlempi korkeakoulututkinto Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmaa lukuun ottamatta Itä-Suomen yliopiston koulutusaloilla on käytössä kaksiportainen tutkintorakenne, jossa ylempi korkeakoulututkinto eli maisterin tutkinto suoritetaan kandidaatin tutkinnon jälkeen. Maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä (poikkeuksena psykologian maisterin tutkinto 150 opintopistettä). Lääketieteen koulutusohjelmassa ylempi korkeakoulututkinto on lääketieteen lisensiaatin tutkinto ja sen laajuus on 360 opintopistettä. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon laajuus on 300 opintopistettä. Yliassistentti Määräaikainen virka, johon vähimmäisvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys alaan. Yliassistentit opettavat ja osallistuvat tutkimustyöhön sekä hallinnollisiin tehtäviin. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu Ylioppilaskunnan jäsenmaksu on pakollinen kaikille läsnäoleviksi ilmoittautuville perustutkintoa suorittaville opiskelijoille. Ylioppilaskunta määrittelee vuosittain maksun suuruuden. Jäsenmaksun voi maksaa kerralla koko lukuvuodeksi tai erikseen joko syys- tai kevätlukukaudeksi. Jäsenmaksu sisältää myös terveydenhoitomaksun, joka oikeuttaa käyttämään YTHS:n palveluja. Jäsenmaksun maksettuaan opiskelija saa opiskelijakorttiinsa lukukausi- tai lukuvuositarran, joka oikeuttaa opiskelija-alennuksiin. YTHS Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) tarjoaa terveyden- ja sairaanhoidon, mielenterveyden ja hammashuollon palveluja. Ks. lisää www.yths.fi.
|