Venäjän kieli

Joensuun kampus

Venäjän kieltä puhuu äidinkielenään noin 147 miljoonaa ja toisena kielenä noin 113 miljoonaa ihmistä. Se on Euroopan puhutuimpia kieliä ja yksi Suomen naapurikielistä. Suomen ja ruotsin jälkeen venäjä on Suomen kolmanneksi yleisin äidinkieli. Rikkaasta kulttuuristaan tunnettu Venäjä on myös kasvava talousalue, mikä lisää venäjän kielen ja kulttuurin asiantuntijoiden kysyntää työmarkkinoilla. Venäjä on Suomelle tärkeä maa. Maantieteellisestä läheisyydestään huolimatta se on vielä monelle suomalaiselle tuntematon. Tule tekemään Venäjä tutuksi! Valitse viisaasti venäjä!

Itä-Suomen yliopistoon otetaan vuosittain venäjän kielen pääaineopiskelijoita 25 ja sivuaineopiskelijoita 10. Opintonsa aloittavilta vaaditaan perustiedot tässä kielessä. Venäjän yliopisto-opiskelu avaa monia mahdollisuuksia toimia erilaisissa tehtävissä koulutuksen, tutkimuksen, kulttuurin ja liike-elämän alalla sekä Suomen ja Venäjän välillä että kansainvälisestikin.

Opiskelu

Venäjän kielessä on kaksi pääainetta: venäjän kieli ja kulttuuri sekä venäjän kieli ja kääntäminen. Opinnot jakaantuvat kolmeen tasoon: ensimmäisenä vuonna perusopintoihin ja sen jälkeen pääaineittain aineopintoihin (2. ja 3. vuosi) ja syventäviin opintoihin (4. ja 5. vuosi), ja ne on mahdollista suorittaa noin viidessä vuodessa täysipäiväisesti opiskellen.

Opinnot koostuvat pääaineittain sekä yhteisestä että eriytyneestä opetuksesta, jonka sisältönä ovat mm. kielitaito, kielitieto, kirjallisuus ja kulttuuri sekä kääntäminen, tulkkaus ja käännöstiede. Venäjän opintojen alkuvaiheessa painottuu kielitaito-opetus, joka on kontaktiopetusta. Toisen opintovuoden keväällä sekä kielen ja kulttuurin että kielen ja kääntämisen pääaineopiskelijat suorittavat osan aineopinnoista venäläisessä yliopistossa Tverissä. Opintojen edetessä painopiste siirtyy teoreettisiin ja tieteellisiin opintoihin. Opiskelija voi kiinnostuksensa mukaan erikoistua kielen, kirjallisuuden, kulttuurin tai kääntämisen kysymyksiin ja valita tätä suuntautumista tukevia sivuaineita (esim. kulttuurintutkimus).

Yliopisto-opinnot muodostuvat kahdesta tutkinnosta. Alempaan, kandidaatin tutkintoon kuuluvat venäjän perusopinnot (25 op) sekä venäjän kielen ja kulttuurin tai venäjän kielen ja kääntämisen aineopinnot (45 op), yhteensä vähintään 70 op. Ylempään, maisterin tutkintoon kuuluvat pääaineen syventävät opinnot, joiden laajuus on vähintään 80 op.

Työelämä

Venäjän kielen ja kulttuurin pääaineesta opiskelija voi valmistua venäjän kielen opettajaksi tai muuksi kieliasiantuntijaksi ja venäjän kielen ja kääntämisen pääaineesta kansainvälisen viestinnän asiantuntijaksi, kääntäjäksi tai tulkiksi. Venäjän asiantuntijuutta tarvitaan esimerkiksi julkishallinnossa (mm. tulli, terveydenhuolto, ulkoasiainministeriö), liike-elämässä, kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa ja -organisaatioissa (mm. kulttuurivaihto, lähialueyhteistyö).

Venäjän asiantuntijuus rakentuu pääaineen tiedoista ja taidoista sekä tutkintoon sisällytettävistä sivuaineista, joita on yleensä 2-3. Opiskelijan valitsemat sivuaineet vaikuttavat hänen työllistymiseensä.Kummankin pääaineen opiskelijoille suositellaan myös toisen vieraan kielen opintoja.

Tutkinnot ja opiskeluajat

Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK)
180 opintopistettä, 3 vuotta

Filosofian maisteri (FM)
120 opintopistettä, 2 vuotta

>> Lisätietoa koulutuksesta
>> Valintaperusteisiin