Kansainvälinen opiskelu - Usein kysytyt kysymykset

Miksi kannattaa lähteä vaihtoon?

Opiskelu ulkomailla antaa usein uutta ja laajempaa näkökulmaa omaan alaan sekä tarjoaa mahdollisuuden opiskella sellaisia kursseja, joita ei välttämättä ole tarjolla omassa yliopistossa. Vaihtojakson aikana kielitaito karttuu ja kulttuurienvälisen viestinnän taidot kehittyvät. Vaihdossa ollessa saa uusia ystäviä, kokemuksia ja itsevarmuutta sekä tutustuu toisenlaiseen kulttuuriin.

Milloin voi lähteä vaihtoon?

Vaihto-opiskelijaksi voivat hakea kaikki Itä-Suomen yliopistossa kirjoilla olevat perus- ja jatkotutkinto-opiskelijat, joiden opinnot ovat edenneet normaalisti. Vaihtoon voi lähteä aikaisintaan toisena opiskeluvuotena eli vaihdon alkaessa tulee olla suoritettuna vähintään yhden lukuvuoden opinnot.

Minkä pituisia vaihtojaksot ovat?

Vaihtojakson kesto on yleensä yksi lukukausi tai yksi lukuvuosi (3-12 kk). Vaihdon tarkka kesto ja ajankohta määräytyy kohdeyliopiston aikataulujen mukaisesti. On huomioitava, että lukukausien alkamis- ja loppumisajankohdat saattavat poiketa kotiyliopiston aikatauluista.

Minne voi lähteä vaihtoon?

Vaihtopaikkoja on runsaasti tarjolla eri puolilla maailmaa (Pohjoismaat, Eurooppa, Venäjä, Aasia, Afrikka, Australia, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka). Vaihtopaikkojen määrä vaihtelee hieman vuosittain. Erasmus-ohjelmassa vaihtokohteet ovat laitos/osastokohtaisia, muiden ohjelmien kohteet sekä kahdenväliset vaihtopaikat taas ovat pääsääntöisesti kaikkien alojen opiskelijoiden haettavissa.

Mikä on motivaatiokirje (Letter of Motivation)?

Motivaatiokirje on hakemuslomakkeen liitteeksi tuleva vapaamuotoinen hakemus, jossa opiskelija perustelee miksi haluaa vaihtoon kyseiseen maahan ja yliopistoon, kuvailee lyhyesti opintotaustaansa sekä opinto- ja urasuunnitelmia. Motivaatiokirje kirjoitetaan joko englanniksi tai kohdemaan kielellä.

Millainen kielitaito pitää olla?

Vaihtoon lähteminen ei edellytä täydellistä kielitaitoa, mutta kielitaidon riittävyyteen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota vaihtoa suunnitellessa. Pääsääntö on, että opetus yliopistoissa tapahtuu maan omalla kielellä. Englanninkielisen opetuksen määrä vaihtelee maittain, yliopistoittain ja jopa saman yliopiston sisällä oppiaineittain. Monissa maissa ja yliopistoissa englanninkielistä opetusta ei välttämättä ole lainkaan.
Vaihto-ohjelmien kautta lähteviltä ei yleensä vaadita virallisia kielitodistuksia, poikkeuksena muutamat maat kuten Yhdysvallat, Kanada, Australia ja Etelä-Afrikka. Varmista aina ensin kohdeyliopiston kielitestivaatimukset.
Kohdemaan kieltä kannattaa aina opiskella ennen vaihtoon lähtöä, olipa kyseessä uuden kielen alkeet tai jo olemassa olevan kielitaidon petraaminen.

Miten voin suorittaa kielitestin?

TOEFL-kielikoe on tarkoitettu lähinnä englanninkielisten maiden yliopistoihin pyrki¬ville hakijoille. TOEFL-kielikoe on internetpohjainen ja sen voi suorittaa Helsingissä, Premerian testikeskuksessa (www.premeria.fi). Testiaika on varattava hyvissä ajoin. Lisätietoja http://www.toefl.org    
Toinen tunnettu kielitesti on IELTS, josta lisätietoja osoitteesta http://www.finnbrit.fi/ieltsexams.html

Miten pärjään rahallisesti ulkomailla opiskellessani? Saako vaihto-opiskeluun opintotukea?

Virallisten vaihto-ohjelmien kautta ulkomaille opiskelemaan lähtevä Itä-Suomen yliopiston opiskelija on vapautettu lukukausimaksuista vastaanottavassa yliopistossa (lukuun ottamatta ISEP-Direct-ohjelmaa), joten maksettavaksi jää vain tavalliset asumis- ja elinkustannukset, jotka luonnollisesti vaihtelevat kohdemaan mukaan. Ylimääräisiä kuluja muodostuu matkaan, vakuutuksiin yms. liittyvistä asioista.
Ulkomailla väliaikaisesti opiskeleva opintotukikelpoinen opiskelija on oikeutettu normaaliin opintorahaan, opintolainaan sekä ulkomaan asumislisään.

Miten haen yliopiston apurahaa?

Apurahoja ei tarvitse hakea erikseen, ne myönnetään, mikäli opiskelija tulee valituksi kohdeyliopistoon. Opiskelijan on kuitenkin täytettävä apurahalomake ja palautettava se kansainvälisiin liikkuvuuspalveluihin.

Kuinka paljon opintosuorituksia vaihdossa ollessa täytyy tehdä? Mikä on minimi?

Itä-Suomen yliopisto ei ole määritellyt minimi- tai maksimiopintopistemäärää vaihdon ajalle. Opintojen tulee kuitenkin edetä vaihdonkin aikana. Opiskelijan tulee noudattaa kohdeyliopiston ohjeita ja määräyksiä esimerkiksi kurssien vähimmäismäärän suhteen.
Opintotuen myöntämisen yleisenä ehtona on opintojen riittävä edistyminen eli keskimäärin 5 opintopistettä opintotukikuukautta kohden myös vaihto-opiskelun aikana.

Voiko vaihdon perua?

Vaihtopaikan ja vaihtoon lähdön voi perua painavasta syystä. Ennen hakemista tulee miettiä vaihtojakson sopivuutta omaan opiskelu- ja elämäntilanteeseen. Vaihtoon ei kannata hakea mikäli ei ole varma pystyykö lähtemään.

Onko harjoittelupaikan löytäminen ulkomailta vaikeaa? Mistä voisin etsiä tietoa paikoista?

Harjoittelumahdollisuuksia kannattaa alkaa selvittää hyvissä ajoin. Joskus sopivan harjoittelupaikan löytyminen on haastavaa mutta tarjolla on myös valmiita harjoittelupaikkoja. Neuvoja ja kontakteja kannattaa kysyä myös laitosten ja osastojen henkilökunnalta. Kansainvälisten liikkuvuuspalveluiden tietoon tulevista paikoista ilmoitetaan verkkosivuilla.

Miten löydän vaihtokohteessa asunnon?

Asumisjärjestelyt vaihtelevat suuresti eri maiden ja yliopistojen välillä. Yleensä vaihto-ohjelman kautta lähdettäessä vastaanottava yliopisto avustaa asunnon hankinnassa, mutta yliopistolla ei välttämättä ole opiskelija-asuntolaa tai vastaavaa. Tietoa asuntoasioista saa useimmiten hyväksymiskirjeen ja infopaketin mukana. Neuvoa voi myös kysyä vastaanottavan yliopiston kansainvälisestä toimistosta, aikaisemmin samassa kohteessa olleilta vaihto-opiskelijoilta tai kampuksella vaihdossa olevilta opiskelijoilta. Joidenkin maiden kohdalla yleinen käytäntö on, ettei asunnosta ole varmuutta ennen lähtöä mutta sitä voi hyvin etsiä vielä paikan päälläkin.

Miten tutustun vaihtoaikana paikallisiin ihmisiin ja paikalliseen kulttuuriin?

Oma aktiivisuus on tärkeää. Kannattaa esimerkiksi osallistua vapaa-ajalla paikallisten järjestämiin tapahtumiin, aloittaa uusi harrastus tai jatkaa entistä myös ulkomailla. Paras tapa tutustua paikalliseen kulttuuriin ja elämäntapaan on pitää mieli avoimena uusille asioille ja ihmisille.

Mitä teen, jos kulttuurishokki yllättää?

Kulttuurishokin yllättäessä ei kannata jäädä surkuttelemaan tilannetta tai vertailemaan kohdemaan ja kotimaan eroja. Kulttuurishokin aikana pienetkin asiat saattavat ärsyttää ja saada liian suuret mittasuhteet. Jos kulttuurishokki yllättää, voi itsensä aktiivisena pitäminen auttaa. Kannattaa osallistua mahdollisuuksien mukaan erilaiseen toimintaan ja tutustua toisiin vaihto-opiskelijoihin, he ovat samanlaisessa tilanteessa. Jokainen myös kokee kulttuurishokin eri tavoin, toisilla se saattaa mennä ohi melko huomaamatta ja toisilla taas kestää pitempään.

Kuinka voin saada kansainvälistä kokemusta kotikampuksella?

Opiskelijat voivat hakea kansainvälisten opiskelijoiden tuutoriksi. Kv-tuutorin tehtävänä on auttaa opiskelijaa elämisen ja opintojen alkuun uudessa maassa sekä sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
Suomalaistenkin opiskelijoiden kannattaa osallistua englanninkielisille kursseille ja luennoille. Näin opintojenkin kautta saa luontevasti kontakteja kansainvälisiin opiskelijoihin.
Lisäksi voi osallistua Finnish Friend -ohjelmaan. Tarkoituksena on, että suomalainen ystävä ja kansainvälisen opiskelija viettävät itselleen sopivan määrän vapaa-aikaa yhdessä, jolloin opiskelija pääsee tutustumaan suomalaisiin tapoihin ja kulttuuriin ja näkemään arkielämää yliopiston ulkopuolella. Samalla suomalainen osapuoli tutustuu ulkomaalaisen opiskelijan kulttuuriin ja voi harjoittaa kielitaitoaan.

Mitä kv-tuutorointiin sisältyy? Kuinka paljon aikaa siihen tulee varata?

Kv-tuutori ohjaa kansainvälisten opiskelijoiden ryhmää tuutoriparin kanssa. Kv-tuutorin tehtäviin kuuluvat mm. yhteydenotto opiskelijaan ennen saapumista, avustaminen käytännön asioissa opiskelijan saavuttua kaupunkiin (asuminen, pankkiasiat, ilmoittautuminen yliopistoon, jne.). Tuutori myös esittelee yliopiston kampusta ja kaupunkia sekä toimia linkkinä suomalaisten ja ulkomaalaisten opiskelijoiden välillä. Kv-tuutorointiin tulee varata reilusti aikaa erityisesti lukukauden alkaessa.

Miten voisin tutustua vaihto-opiskelijoihin?

Edellä mainittujen tapojen lisäksi – kv-tuutorointi, englanninkieliset luennot, Finnish Friend -ohjelma – kannattaa osallistua aktiivisesti ylioppilaskunnan kansainväliseen toimintaan (ESN ja Kisa).