Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet

Yliopistolain 2 § velvoittaa yliopistoja järjestämään toimintansa siten, että tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa noudatetaan eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä. Itä-Suomen yliopiston arvoja ovat tieteen vapaus, eettisyys ja oikeudenmukaisuus. Missiona on tuottaa kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja opetusta (Itä-Suomen yliopiston strategia 22.3.2010).

Sitoutuminen eettisiin periaatteisiin edistää korkeaa laatua ja asiantuntemusta sekä luotettavuutta. Koko yliopistoyhteisön etu on, että eettisiä periaatteita noudatetaan. Sitoutumisen eettisiin periaatteisiin tulee näkyä kaikessa toiminnassa.

Itä-Suomen yliopisto on sitoutunut noudattamaan Tutkimuseettinen neuvottelukunnan (TENK) suosituksia hyvästä tieteellisestä käytännöstä. TENK:in mukaan hyvän tieteellisen käytännön (good scientific practice) keskeisiä tunnusmerkkejä ovat rehellisyys, yleinen huolellisuus ja tarkkuus tutkimuksessa, tallentamisessa, esittämisessä ja arvioinnissa, eettisyys ja avoimuus sekä muut tieteelle tyypilliset kestävät periaatteet.  

Hyvän tieteellisen käytännön loukkauksilla tarkoitetaan:

1) Piittaamattomuutta hyvästä tieteellisestä käytännöstä (esimerkkejä): muiden tutkijoiden osuuden vähättely, puutteellinen viittaaminen aikaisempiin tutkimustuloksiin, tulosten ja menetelmien harhaanjohtava raportointi, samojen tulosten kaksoisjulkaisu ja yleisön harhaanjohtaminen.

2) Vilppiä tieteellisessä tutkimustoiminnassa, eli sepittämistä, vääristelyä, luvatonta lainaamista (plagiointia) tai anastamista.

Sepittäminen

on keksittyjen havaintojen tai tulosten esittäminen tiedeyhteisölle, kun havaintoja ei ole tehty tutkimusraportissa kuvatulla tavalla tai menetelmällä tai tekaistuja tuloksia esitetään raportissa.

Vääristely

on alkuperäisten havaintojen tarkoituksellista muokkausta/esittämistä niin, että havaintoihin perustuva tulos muuttuu (perusteeton tutkimustulosten muuttaminen ja valikointi ja johtopäätösten kannalta olennaisten tulosten esittämättä jättäminen).

Luvaton lainaaminen eli plagiointi

on toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan kopiointia ja esittämistä omanaan. Plagiointi voi koskea myös suullisia esitelmiä tai toisen esittämiä ideoita, ajatuksia tai keksintöjä. Puusniekka & Eskolan (2004) mukaan "plagioinnilla tarkoitetaan sellaisen työn palauttamista arvosteltavaksi, joka ei kokonaan ole omaa työtä eikä lainatun osan alkuperäislähdettä ole mainittu". Plagiointi voi olla tahallista, mutta myös tahatonta. Tahattomassa toiminnassa on kyse opiskelijan tietämättömyydestä työskentelyyn liittyvistä normeista. Tekstiä saa lainata ja suoria viittauksia käyttää, mutta aina tällöin on muistet-tava mainita mistä ja kenen tekstistä on kyse. Suurin osa plagiointiin liittyvistä ongelmista liittyy puutteelliseen lähdeviittausten käyttöön. Jokaisella tieteenalalla on omat vakiintuneet käytännöt lähdeviittauksista, joten ne kannattaa selvittää viimeistään siinä vaiheessa kun ensimmäisiä omia kirjallisia töitä tehdään.

Anastaminen

on toisen tutkijan luottamuksella kertoman alkuperäisen tutkimusidean, - suunnitelman tai –havaintojen luvatonta esittämistä tai lainaamista.

Lisätietoja www.tenk.fi/.

Internetin käyttö 

Tietoverkon käyttäjille on laadittu oma Netiketti-niminen eettinen säännöstö. Tietoverkon käyttäjän tulee välttää tekemästä vahinkoa toisille. Tietoverkon käyttäjän tulee lukea kriittisesti tietoverkossa olevaa tietoa sekä toimia itse tietoverkonkäyttäjänä huolellisesti ja vastuullisesti. Myös tietoverkossa olevaa aineistoa koskevat tekijänoikeudet. Niitä ei siis saa luvatta lainata tai kopioida.

Tietoverkon käyttöön liittyviä ohjeita löytyy osoitteessa www.internetopas.com/netiketti/ sekä Opiskelijan tietoturvaoppaasta (Tietotekniikkakeskuksen julkaisema). 

Toimenpiteet plagioinnin ja vilpin ehkäisemiseksi

Jokainen on vastuussa hyvän tieteellisen käytännön toteuttamisesta. Esimiehet kantavat vastuun työympäristön kehittämisestä ja luovat edellytyksiä eettiselle toiminnalle, opettajat ja muut opintoihin liittyvien töiden ohjaajat (esim. opinnäytetyöt, laboratoriotyöt) ovat vastuussa opiskelijoiden perehdyttämisestä.

·         eettisistä ohjeista tiedotetaan laajasti opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille
·         opettajat ja tutkijat ehkäisevät omalla toiminnallaan plagiointia ja vilppiä
·         selvitetään mahdollisuutta luoda valvontatyökaluja tai käyttää jo olemassa olevia työkaluja
·         opiskelijoita opastetaan etiikkaan ja tekijänoikeuksiin liittyvissä asioissa
·         opiskelijoita ohjeistetaan lähdeviitteiden käytössä 

Opiskelun etiikka

Opiskelijan eettinen toiminta perustuu siihen, että hän tekee opintosuorituksensa itse tai aktiivisena työryhmän jäsenenä. Yliopisto-opiskelu vaatii itsenäistä, omatoimista ja pitkäjänteistä työskentelyä. Opiskelijan on hallittava laajoja kokonaisuuksia sekä kyettävä ymmärtämään vaikeitakin asioita. Houkutus käyttää huijaamista tai vääriä suoritustapoja on suuri, vaikka vakavampi rikkomus pahimmassa tapauksessa voi johtaa yliopistosta erottamiseen.

Hyvä tieteellinen käytäntö opitaan jo opiskeluaikana. Ryhmätyöskentelyssä yhteisistä pelisäännöistä sopiminen ja niiden kirjaaminen etukäteen vähentää väärinkäsityksiä. Vastuu ryhmän toiminnasta on kaikilla, sillä yhdenkin jäsenen epäeettinen käyttäytyminen johtaa koko ryhmän toiminnan kriittiseen tarkasteluun. Opiskelijalla on oikeus huomauttaa opiskelutoverinsa vilpillisestä toiminnasta.

Huijaamiseksi katsotaan mm.

- kiellettyjen muistiinpanojen ja apuvälineiden käyttäminen tentissä (lunttaus)
- jo arvostellun työn muuttaminen
- toisen tekemän työn palauttaminen omanaan
- saman työn palauttaminen useammalle kuin yhdelle kurssille
- internetistä tai muualta otetun tekstin tai tekstin osan käyttäminen omissa nimissään (=plagiointi)

Lisäksi akateemiseksi epärehellisyydeksi voidaan lukea

- tentin tekeminen toisen puolesta
- tenttivastausten viestittäminen tai viestien vastaanottaminen tentin aikana
- vastausten katsominen tentissä toiselta tenttijältä
- tulevan tentin kysymysten katsominen esim. tentaattorilta kopiokoneeseen jääneestä paperista
- harjoitustyön tai muun itse tehtäväksi tarkoitetun opintosuorituksen teettäminen toisella
- muiden opiskelijoiden töiden varastaminen tai tuhoaminen
- suoritusmerkinnän saaminen ryhmätyöstä ilman että on tehnyt omaa osuuttaan

Opetuksen etiikka 

Opettajan eettinen toiminta perustuu siihen, että hän pyrkii edistämään opiskelijoidensa oppimista. Parhaiten se onnistuu ilmapiirissä joka perustuu toisten kunnioittamiseen, kannustavuuteen ja luottamukseen. Opiskelijoille annetaan tunnustusta silloin kun siihen on aihetta. Rakentava palaute pyritään antamaan myönteisessä hengessä ja opiskelijan oppimista edistävällä tavalla. Opettaja tiedostaa olevansa roolimalli opiskelijoilleen.

Opettaja huomioi hyvän tieteellisen käytännön periaatteet opetuksessaan ja edistää niiden omaksumista opiskelijoiden keskuudessa.

Opettaja ei myöskään itse plagioi/käytä hyväkseen opiskelijoidensa tuotoksia, ideoita, tutkimussuunnitelmia, tuloksia jne.

Mikäli opettaja toimii epäeettisesti opiskelijaa kohtaan, opiskelija voi viedä asian tiedoksi hänen esimiehelleen, jonka on ryhdyttävä toimenpiteisiin asian selvittämiseksi.

Opettaja ei saa esteellisenä osallistua opiskelijaa koskevan asian käsittelyyn. Esteellisyysperusteet on todettu hallintolain 28 §:ssä.

Menettelyohjeet koskien opiskelijan opetus- ja tutkimustoimintaan kohdistuvia rikkomuksia

Itä-Suomen yliopiston tutkintosäännön 31 §:n mukaan:

Valvoja voi välittömästi poistaa kuulustelutilaisuudesta opiskelijan, joka syyllistyy vilppiin. Tällöin hänen suorituksensa hylätään. Opintosuoritus hylätään myös kun vilppi havaitaan vasta tenttitilaisuuden jälkeen. Myös muu opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen.

Yliopistolain 45 §:n mukaan opiskelijaa, joka on syyllistynyt yliopiston opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen tai muutoin rikkonut yliopiston järjestystä, voidaan kurinpidollisesti rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen varoituksella tai erottamalla määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.

Rikkomuksesta on ilmoitettava kirjallisesti dekaanille tai erillis- tai palvelulaitoksen johtajalle, joka päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Yliopistolain 45 §:n mukaan opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian ratkaisemista on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.

Opettajan velvollisuus on puuttua välittömästi ja asianmukaisesti mikäli hän epäilee opiskelijaa opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvasta rikkomuksesta. Opettaja voi ohjata tai neuvoa opiskelijaa, mikäli rikkomus on vähäinen ja se johtuu opiskelijan tietämättömyydestä. Muutoin opettaja on velvollinen ilmoittamaan epäilemästään rikkomuksesta kirjallisesti dekaanille tai erillis- tai palvelulaitoksen johtajalle.

Opiskelijalle lähetetään kirjallisesti tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä epäillään ja varataan hänelle tilaisuus tulla kuulluksi asiassa joko suullisessa tilaisuudessa tai kirjallisesti. Lausuntopyyntö (malli liitteenä) tai kutsu kuulemistilaisuuteen lähetetään tiedoksi opiskelijalle saantitodistuksella tai muuten todisteellisesti. Mikäli kuuleminen tapahtuu suullisessa tilaisuudessa, on se dokumentoitava (esim. muistio, pöytäkirja). Opiskelija voi ottaa kuulemistilaisuuteen mukaan haluamansa henkilön tuekseen. Kuulemisen jälkeen dekaani tai erillis- tai palvelulaitoksen johtaja ratkaisee, onko rikkomusta tapahtunut (jos ei, asia raukeaa), onko kyseessä lievä tai vakava rikkomus sekä mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Mikäli dekaani tai erillis- tai palvelulaitoksen johtaja katsoo lievän rikkomuksen tapahtuneen, voi seurauksena olla esimerkiksi:

·         suullinen huomautus
·         määräys korjata kirjallista työtä tai
·         opintosuorituksen hylkääminen

Dekaanin tai erillis- tai palvelulaitoksen johtajan antama seuraamus annetaan tiedoksi opiskelijalle ja opettajalle.

Rikkomusta voidaan pitää lievänä esim. silloin jos kyseessä on yksittäinen teko ja se johtuu huolimattomuudesta tai tietämättömyydestä ja rikkomuksesta on aiheutunut vain vähäistä vahinkoa.

Mikäli dekaani tai erillis- tai palvelulaitoksen johtaja opiskelijaa kuultuaan katsoo vakavamman rikkomuksen tapahtuneen, hän ilmoittaa asiasta kirjallisesti akateemiselle rehtorille ja toimittaa samalla asiassa kertyneen asiakirja-aineiston akateemiselle rehtorille.

Akateeminen rehtori voi antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen, esittää hallitukselle opiskelijan määräaikaista erottamista tai katsoa, ettei asiassa ole tapahtunut rikkomusta.

Akateemisen rehtorin tai hallituksen asiassa tekemä päätös annetaan tiedoksi opiskelijalle, opettajalle, dekaanille tai erillis- tai palvelulaitoksen johtajalle sekä opintopalveluihin.

Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen. Päätökseen tulee liittää valitusosoitus.Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee yliopistolain 45 §:ssä tarkoitettua opiskelijan kurinpitoa, ei saa hakea muutosta valittamalla.