|
uef.fi / | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Oikeustieteiden laitos | Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen strategia vuoteen 2020TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE 2010-2015Hyväksytty 30.9.2010
Yksikön tehtävä Itä-Suomen yliopistossa annetaan juridiikan erikoisaloille pätevöittävää yhteiskuntatieteellisen alan lakiasiantuntijakoulutusta, joka johtaa HTK- ja HTM-tutkintoihin. Koulutusta on suunnattu pääaineittain osaamisalueille, joilla työmarkkinoilla – erityisesti julkishallinnossa – on kysyntää erikoistuneista juridiikan asiantuntijoista. Oikeustieteiden laitos on tunnettu monitieteisestä ja yhteistyöhakuisesta koulutus- ja tutkimusprofiilista sekä Itä-Suomen yliopiston sisällä että kansallisen ja kansainvälisen oikeustieteellisen tutkimusyhteisön osana. Laitos on kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu tutkimusintensiivinen oikeustieteellinen tutkimus- ja opetusyksikkö, joka
Kehittämisen painopisteet 2010–2015 Vuosina 2010–2015 oikeustieteiden laitoksen erityisiä kehittämiskohteita ovat
Tutkimus ja tutkijankoulutus Oikeustieteiden tutkimukselle Itä-Suomen yliopistossa on leimallista monitieteisyys ja yhteistyö muiden tieteenalojen kanssa. Pääaineittain tutkimusta suunnataan ja kehitetään siten, että Joensuun yliopistossa annettavalle oikeustieteiden tutkimukselle muodostuu kansallisesti ja kansainvälisesti vahva profiili. Oikeustieteiden laitoksen tutkimuksen vahvuusaloihin panostetaan tavoitteena kansainvälisen verkottumisen ja ulkopuolisen tutkimusrahoituksen vahvistaminen. Erityisesti kehitetään seuraavia oikeudellisen tutkimuksen alueita ja lähestymistapoja:
Kansainväliseen verkottumiseen ja tutkimuskumppanuuksien luomiseen panostetaan tavoitteena, että laitos toimii tutkimuksen vahvuusaloillaan vahvana osallistujana tai koordinoijana huippuyksikköhakemuksissa 2010-luvun aikana. Tutkimuksen vahvuusaloillaan oikeustieteiden laitos verkottuu Itä-Suomen yliopiston sisäiseen monitieteiseen yhteistyöhön yliopiston sisäisen strategisen rahoituksen (muun muassa kärkihankkeet) hakemisessa. Empiirisen oikeustutkimuksen (ml. kriminologia, kriminaalipolitiikka, oikeuspolitiikka, lainsäädän-tötutkimus ja ympäristöpolitiikan ohjauskeinotutkimus) osaamisen vahvistamiseksi on muodostettu erillinen empiirisen oikeustutkimuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö. Yksikkö vastaa erityisesti ulkopuolisesti rahoitetuista selvityshankkeista, alan valtakunnallisesta tutkijakoulutuksesta sekä kansainvälisestä verkottumisesta. Laitos arvioi tutkimuksen strategisia painotuksiaan säännöllisesti ja reagoi joustavasti yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti tärkeisiin tutkimuksellisiin tarpeisiin. Tunnistettuihin nouseviin tutkimusaloihin panostetaan kehittämisrahoitusta. Tällaisia nousevia tutkimusaloja ovat esimerkiksi:
Otetaan käyttöön määrärahojen puitteissa 3–6 kuukauden mittaiset professoreiden ja väitelleiden opettajien tutkimuksen kehittämisvapaat, joilla tuetaan tutkimusryhmien toiminnan organisointia, uusien tutkimushankkeiden kehittämistä, kansainvälistä verkottumista ja kansainväliselle huipulle tähtäävää julkaisutoimintaa. Tieteelliset jatko-opinnot Tavoitteena on, että vuodesta 2015 alkaen valmistuisi keskimäärin 1 tohtori vuosittain jokaisesta laitoksen pääaineesta (yhteensä keskimäärin 7 tohtoria vuosittain). Tutkijankoulutuksen laatuhankkeessa tehostetaan tutkijankoulutusta ja parannetaan tutkijankoulutuksen laatua mm. seuraavin toimenpitein:
Väitöskirjojen korkea tieteellinen laatu varmistetaan väittelyä edeltävällä tutkijakoulutettavien julkaisutoiminnalla sekä käyttämällä esitarkastajina ja vastaväittäjinä vain kansainvälisesti ja kansallisesti arvostetuimpia eri oikeudenalojen asiantuntijoita. Laitos osallistuu aktiivisena toimijana valtakunnallisen oikeustieteen tutkijakoulun ”Oikeus muuttuvassa maailmassa” toimintaan. Pääaineiden osallistumista oikeudenalakohtaisen valtakunnallisen ja kansainvälisen tutkijakoulutuksen organisointiin tuetaan. Jokainen oikeustieteiden tutkimus- ja opetushenkilökuntaan kuuluva (myös päätoimiset tutkijakoulutettavat) julkaisee vuosittain ainakin yhden itsenäisen tutkimuksen (vähintään referee-artikkeli). Julkaisutoiminnassa painotetaan tieteellistä ja käytännöllistä kiinnostavuutta sekä julkaisemista referee-julkaisuissa. Kansainvälisten julkaisujen määrää lisätään tavoitteena korkea kansainvälinen taso. Tieteellisen julkaisutoiminnan kehittämisen määrälliset tavoitteet vuoteen 2020 mennessä ovat seuraavat:
Jokainen tohtoriopiskelija tekee jatko-opintojensa aikana ainakin yhden vähintään viikon mittaisen tutkimusvierailun ulkomaille ja osallistuu omalla paperilla/esityksellä ainakin yhteen oman alansa kansainväliseen tilaisuuteen. Laitoksella vierailevien ulkomaisten tutkijoiden määrää lisätään vahvistamalla kansainvälistä verkottumista. Perustutkintokoulutus Tavoite on vuosina 2010–2015 keskimäärin 50 maisterin ja 50 kandidaatin tutkintoa vuosittain. Tavoitteena on, että vuonna 2020 jokaisesta pääaineesta valmistuu vuosittain keskimäärin 10 maisteria (yhteensä 70 maisteria vuodessa), jotka sijoittuvat työelämään koulutustaan vastaaviin työtehtäviin välittömästi valmistumisensa jälkeen. Opiskelijavalinnat Opiskelijavalintoja arvioidaan osana laatujärjestelmää. Valintoja kehitetään siten, että valituksi tulleilla on riittävät valmiudet opintoihin ja että he olisivat sitoutuneita erikoistuneen lakiasiantuntijatutkinnon suorittamiseen. Ylioppilastutkinnon perusteella valittavien opiskelijoiden määrää lisätään. Valintakokeen tarpeellisuutta arvioidaan opintopolkuseurantojen ja opiskelijavalinta-analyysien perusteella. Avoimen väylää käytetään keskeisenä opiskelijavalinnan väylänä. Pääaineen vaihtajia ja siirto-opiskelijoita otetaan samoilla kriteereillä kuin avoimen väylän opiskelijat. Opiskelijoita valitaan maisteriopintoihin erillisvalinnoissa myös suoritettujen soveltuvien ammattikorkeakoulututkintojen perusteella. Oikeustieteiden laitoksella annetaan oikeusjärjestyksen olennaiset osat kattavaa, työmarkkinoiden vaatimuksia vastaavaa laadukasta opetusta, joka perustuu monipuoliseen ja laaja-alaiseen teoreettisen ja käytännöllisen lainopin tutkimukseen eri oikeudenaloilla. Laitoksella suoritettavat yhteiskuntatieteellisen alan tutkinnot perustuvat pääainemalliin. Opiskelijat syventyvät valitsemaansa oikeudenalaan perinteisiä oikeustieteellisiä tutkintoja laajemmin. Sivuaineena tutkintoon voi sisällyttää myös muita kuin oikeudellisia oppiaineita. Opiskelijoiden yleisjuridiset valmiudet varmistetaan riittävän laajoilla kaikille opiskelijoille pakollisilla yhteisillä oikeustieteen opinnoilla, joihin sisältyy myös laajasti oikeustieteen teoria- ja menetelmäopintoja. Oikeustieteiden pääaineita ovat 1.8.2011 alkaen:
Sivuaineina voi suorittaa filosofian perus- ja aineopinnot, oikeustaloustieteen perus- ja aineopinnot, kansantaloustieteen perus- ja aineopinnot sekä valtiosääntöoikeuden perusopinnot. Yhteistyössä historia- ja maantieteiden laitoksen kanssa toteutetaan ympäristöpolitiikka ja -oikeus -pääaineen (HTK-tutkinto) koulutusta. Kauppatieteiden laitoksen kanssa syvennetään yhteistyötä KTK/KTM-tutkintojen yritysoikeus ja -talous -teema-alueen opetuksen toteuttamisessa. Pääaineiden tehokkuutta, tuottavuutta, vetovoimaisuutta ja työvoimatarvetta arvioidaan säännöllisesti seuraamalla valmistuneiden sijoittumista työelämään ja analysoimalla erikoistuneiden juridiikan ammattilaisten tarvetta työmarkkinoilla. Pääaineiden omaleimaista profiilia vahvistetaan suuntaamalla perustutkintokoulutusta pääaineiden sisällä joustavasti erityisesti niille alueille, jotka vastaavat työmarkkinoiden oikeudellisen osaamisen tarpeita. Toimenpiteillä varmistetaan koulutuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Kehittämisessä painotetaan pääaineiden välistä yhteistyötä. Sivuainekoulutus Kaikki oikeustieteiden laitoksen opintojaksot ovat yliopiston kaikkien opiskelijoiden suoritettavissa. Oikeustieteiden laitos panostaa työelämän tarpeita palvelevaan erikoistuneiden juridiikan ammattilaisten tutkintotavoitteiseen aikuiskoulutukseen. Kaikkia oikeustieteiden laitoksen opintojaksoja voi opiskella myös Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa. Itä-Suomen yliopiston asema Suomen johtavana oikeustieteiden avoimen yliopistokoulutuksen tuottajana vakiinnutetaan. Tavoite on, että avoimessa yliopistossa suoritetaan vuosittain vähintään 10 000 oikeustieteiden opintopistettä (vuonna 2009 avoimen yliopiston suorituksia oli 9092 op). Oikeustieteiden laitoksella on laadunvarmistusjärjestelmä, joka perustuu tiettyihin vuosittain toistuviin prosesseihin. Laatutyön keskiössä ovat säännöllisesti samalla mallilla laadittavat seurantaraportit sekä niiden yhteinen analysointi. Järjestelmän ytimen muodostavat vuosittain elokuussa ja helmikuussa pidettävät oikeustieteiden henkilökuntakokoukset ja niiden laatuteemat. Laatutyöhön sitoutetaan toistuvien prosessien ja säännöllisten kokousten kautta koko oikeustieteiden henkilökunta (ml. tutkijakoulutettavat) sekä opiskelijat. Laatuprosessit toteutetaan koko henkilökunnan yhteisinä hankkeina vastuut selvästi kohdentaen hallinnollinen byrokratia samalla minimoiden. Laatujärjestelmässä seurataan ja arvioidaan opiskelijoiden opintopolkuja tekemällä seurannat vuoden, viiden vuoden ja seitsemän vuoden opintojen jälkeen. Opettajien yliopistopedagogiseen koulutukseen panostetaan. Suoritettuja pedagogisia opintoja käytetään eräänä rekrytointikriteerinä. Kaikki opettajat osallistuvat yhteisissä tapaamisissa opetuksen laatutyöhön tavoitteena hyvien käytänteiden levittäminen. Vuosina 2010–2015 opetuksen laatutyössä keskitytään seuraaviin teemoihin:
Kansainvälinen koulutusyhteistyö Vuonna 2007 käynnistetyn An International Study Programme in Law -ohjelman (non-degree) toimivuus ja jatko arvioidaan osana yliopiston kansainvälisten ohjelmien tulevaisuuden arviointia. Käynnistetään selvitys laitoksen tutkimuksen vahvuusaloja tukevien maisteriohjelmien ja/tai LL.M -ohjelmien perustamismahdollisuuksista. Doctoral Programme in Law -ohjelman toimintaa kehitetään. Tavoitteena on, että vuonna 2020 oikeustieteiden laitoksella olisi ainakin 10 aktiivista ulkomaista jatkotutkinto-opiskelijaa. Laadukkaiden vaihtoyliopistojen määrää lisätään tavoitteena parantaa oikeustieteiden opiskelijoiden mahdollisuuksia lähteä opiskelijavaihtoon. Tavoite on, että ainakin 30 oikeustieteiden opiskelijaa osallistuu vuosittain opiskelijavaihtoon. Tavoitteena on vuosittain 10 ulkomaista opettaja- ja tutkijavierailua Joensuuhun ja 10 opettaja- ja tutkijavierailua ulkomaille vuoteen 2015 mennessä. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Koulutuksen laatu ja työmarkkinarelevanssi varmistetaan vahvistamalla pääainekohtaisesti yhteiskunnallista verkottumista kunkin oikeudenalan käytännön toimijoiden kanssa. Opettajia ja tutkijoita kannustetaan toimimaan omaan tutkimusalaansa liittyvissä asiantuntijatehtävissä. Yhteiskunnallisen ja tieteellisen vuorovaikutuksen ja asiantuntijatoiminnan kehittämisen määrälliset tavoitteet vuoteen 2020 mennessä ovat seuraavat (CRIS-tietokantaan rekisteröitävät suoritteet):
Vuorovaikutusta Itä-Suomen alueen eri oikeudellisten toimijoiden kesken syvennetään järjestämällä ajankohtaispäiviä ja vierailuluentoja. Toteutetaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevaa tilauskoulutusta (esimerkiksi Prosessinjohto hallintolainkäytössä -koulutus) yhdessä eri ministeriöiden ja keskusvirastojen kanssa. Jatketaan yhteistyössä YK:n ympäristöohjelman UNEP:n, ulkoministeriön ja ympäristöministeriön kanssa kansainvälisen ympäristöoikeuden ja diplomatian kurssin järjestämistä. Täydentävä rahoitus Oikeustieteiden laitoksen täydentävä rahoitus tukee laitoksen ja yliopiston strategiaa ja niihin liittyviä tavoitteita. Tavoite on, että ulkopuolisen rahoituksen määrä on vähintään 40 % oikeustieteiden laitoksen kokonaisrahoituksesta (vuonna 2009 ulkopuolisen rahoituksen osuus oli 35 % laitoksen kokonaisrahoituksesta). Työyhteisöä kehitetään tavoitteena henkilökunnan sitouttaminen laitoksen menestykseen. Henkilöstön työkykyä, työtyytyväisyyttä ja urakehitystä edistetään. Erityisenä haasteena on yliopiston byrokratisoitumisesta seuraavan työpaineen yhteinen hallinta. Laitos sitoutuu työhyvinvoinnin kehittämiseen myös Itä-Suomen yliopiston työyhteisön kehittäjä (Tyke) -verkoston kautta. Laitoksen sisäisen tiedonkulun avoimuus koko henkilökunnalle ja opiskelijoille varmistetaan aktiivisin toimenpitein. Muutos- ja laatuprosessit toteutetaan yhteisinä hankkeina vastuut selvästi kohdentaen hallinnollinen byrokratia ja tarpeeton raportointi minimoiden. | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||