Rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus

Rikosoikeus oppiaineena kattaa rikoslainopin, kriminaalipolitiikan ja kriminologian. Rikoslainopissa on kysymys rikosoikeuden yleisistä opeista sekä rangaistusvastuuta määrittelevien normien tulkinnasta, systematisoinnista ja uusien kysymyksenasettelujen etsimisestä. Kriminologia tutkii rikollisuutta ja kontrollikoneiston toimintaa empiirisin metodein. Kriminaalipolitiikka on tutkimussuuntaus, joka tutkii mm. kriminalisointien tarvetta ja eri mahdollisuuksia kontrolloida poikkeavaa käytöstä. Prosessioikeudessa on kysymys konfliktinratkaisujärjestelmistä, joihin luetaan rikosasiain esitutkinta, syyttäjän toiminta, oikeudenkäyntimenettely rikosasioissa, siviiliasioissa ja hallintoasioissa, pakkokeinot, täytäntöönpano sekä vaihtoehtoinen riidanratkaisu. Rikosprosessin opetuksessa kantavana ideana on aineellisen rikosoikeuden ja menettelysäännösten kiinteä yhteys. Siviiliprosessioikeudessa tarkastellaan oikeudenkäyntiä, konfliktinratkaisujärjestelmiä ja täytäntöönpanoa enemmän irrallaan aineellisesta oikeudesta. Pääaineen puitteissa annetaan opetus myös hallinto-oikeuden oikeussuojajärjestelmästä.

Opiskelija voi suuntautua joko rikos- ja prosessioikeuteen tai rikollisuuden empiiriseen tutkimukseen, lisäksi hän voi suorittaa psykologian, sosiologian, yhteiskuntapolitiikan ja/tai kansantaloustieteen opintoja. Muita oikeudellisia opintoja voi painottaa tutkintorakenteen mukaisesti oman kiinnostuksen mukaan.