Oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus

mitä on oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus?

Oudolta kuulostavasta nimestään huolimatta oikeustaloustieteen ja lainsäädäntötutkimuksen oppiaine on hyvin toimiva kokonaisuus. Oikeustaloustiede oppiaineen nimessä viittaa siihen, että oppiaineessa sovelletaan taloustieteellisiä menetelmiä oikeustieteeseen. Lainsäädäntötutkimus puolestaan viittaa sekä oikeudellisen sääntelyn tarkastelemiseen kokonaisuudessaan että yksittäisten lainsäädäntöhankkeiden tarkempaan tutkimiseen.

Kytkemällä oikeustaloustieteen opetus yhteen lainsäädäntötutkimuksen kanssa pystytään tarjoamaan lainsäädäntötutkimukselle teoreettinen viitekehys, jonka avulla voidaan analysoida sitä, miten oikeudellinen sääntely tai sen muutos vaikuttaa sekä yksilöiden että yritysten käyttäytymiseen yhteiskunnassa.

Taloustiedettä voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi ennustettaessa sitä, mitä tapahtuu tuotteen hinnalle, jos tuotteen valmistajan vastuuta tuotteen turvallisuudesta lisätään oikeudellisen sääntelyn avulla. Lisäksi voidaan etsiä vastausta kysymykseen, mitä tapahtuu yritysten halukkuudelle työllistää työntekijöitä, jos työntekijöiden irtisanomissuojaa kiristetään. Oppiaineessa sovellettavia työkaluja voidaan hyödyntää myös pohdittaessa sitä, kannattaako rikollisuutta alentaa entistä ankarampien rangaistusten avulla, vai ovatko säästyneet rikosvahingot suurempia kuin kustannukset, jotka aiheutuvat rangaistusten ankaroitumisesta. Oppiaineessa voidaan myös tarkastella kannattaako turvallisuudesta säännellä ennakollisesti (turvamääräykset ja ohjeet) vai jälkikäteisesti (vahingonkorvaukset).

Miten oppiaine eroaa muista pääaineista?
Onko kotimainen lainvalmistelu tasokasta?
Mihin oppiainetta tarvitaan?
Mihin oppiaine valmentaa?
Mitkä ovat oppiaineen koulutukselliset tavoitteet?
Mitkä ovat oppiaineen tutkimukselliset tavoitteet? 

miten oppiaine eroaa muista pääaineista?

Oppiaine poikkeaa oikeustieteiden laitoksen muista oppiaineista siten, että oppiaineessa pohditaan kysymyksiä, joita muissa pääaineissa ei juurikaan tarkastella. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi:

• Miksi yhteiskunnassa tarvitaan sääntelyä?
• Miten sääntelyn avulla voidaan ohjata kansalaisten käyttäytymistä haluttuun suuntaan?
• Miten lainsäädäntö vaikuttaa yritysten toimintaan?
• Onko lainsäädäntö ainoa keino säännellä yhteiskunnan toimintaa?
• Voidaanko muilla sääntelykeinolla saavuttaa haluttu tavoite halvemmalla tai pienemmillä haittavaikutuksilla?
• Miten lainvalmisteluun voidaan vaikuttaa esimerkiksi intressiryhmän toimesta?
• Kenen etuja sääntelyn avulla pyritään ajamaan?
• Mitkä ovat aiotun sääntelyn ennakoidut vaikutukset?
• Entä mitkä ovat toteutuneet sääntelyn vaikutukset?
• Millä tavoin varmistetaan sääntelyn yhdenmukainen toteuttaminen viranomaisen toiminnassa?

Onko kotimainen lainvalmistelu tasokasta?

 Oppiaine poikkeaa muista pääaineista myös siten, että sen käyttämät tutkimusmenetelmät ovat erilaisia. Oikeustieteellisessä tutkimuksessa sovelletaan perinteisesti lainopillista tutkimusmetodia, jolloin kiinnostuksen kohteena ovat säännösten soveltamiseen, tulkintaan ja systematisointiin liittyvät kysymykset. Sen sijaan tässä oppiaineessa hyödynnetään taloustieteellistä tutkimusmenetelmää, joka tarjoaa käyttökelpoisia välineitä sen hahmottamiseksi ja ymmärtämiseksi, miksi ja miten oikeudellinen sääntely syntyy sekä miten se toteutuu ja vaikuttaa yhteiskunnassa.

Mihin oppiainetta tarvitaan?

Yhteiskunnan kannalta ongelmalliseksi on osoittautunut se, että lainopillisen tutkimuksen avulla kerrytetään hyvin vähän tietoa siitä, minkälaisia vaikutuksia oikeudellisella sääntelyllä on. Viime vuosikymmenien aikana arviointitiedon ja -tutkimuksen merkitys on korostunut yhä enemmän päätöksenteossa. Ongelmana on kuitenkin se, ettei nyky-yhteiskunnassa ole mitään sellaista palautemekanismia, joka automaattisesti ja selkeästi tosi esiin, miten säännökset toteutuvat ja vaikuttavat.

Lainsäädäntötutkimuksen osaajille on olemassa selkeä yhteiskunnallinen tarve. Yliopistossamme on vastattu tähän tarpeeseen perustamalla oikeustieteisiin oikeustaloustieteen ja lainsäädäntötutkimuksen pääaine. Oppiaineen opetus on suunniteltu siten, että se tarjoaa käyttökelpoisen tarkastelukehikon, peruskäsitteistön ja teoreettisen taustan, jota vasten lainsäädäntöä ja sen vaikutuksia voidaan tutkia analyyttisesti ja järjestelmällisesti.

Mihin oppiaine valmentaa?

Oppiaine antaa erityisiä valmiuksia sellaisiin oikeudellisiin asiantuntijatehtäviin, joihin muut yksiköt eivät riittävästi valmenna. Ensinnäkin oppiaine antaa käyttökelpoisia työvälineitä asiantuntijoille, jotka toimivat oikeudellisen sääntelyn suunnitteluun (yhteiskuntasuunnitteluun) liittyvissä päätöksentekotehtävissä. Toiseksi oppiaine antaa erinomaisia valmiuksia säädösvalmisteluun liittyvien tehtävien hoitamisessa, esimerkiksi lainvalmistelijoina, asiantuntijoina, etujärjestöjen edustajina, lausunnonantajina, kommentoijina jne. Kolmanneksi oppiaine antaa valmiuksia yritysten toiminnan suunnitteluun (yritysoikeussuunnitteluun) liittyvissä asiantuntijatehtävissä. Tällöin opiskelija työllistyy yritysten lisäksi erilaisiin etujärjestöihin ja tutkimuslaitoksiin, joissa asiantuntijan tehtäviin kuuluu arvioida sääntelyn vaikutuksia.

Oppiaineen tarjoamien erityistaitojen lisäksi opiskelija voi sivuaineopintojensa kautta hankkia itselleen myös vahvan oikeudellisen asiantuntijuuden, mikä mahdollistaa työllistymisen aivan samoihin työtehtäviin kuin muut oikeustieteen opiskelijat. Oikeustaloustieteen ja lainsäädäntötutkimuksen opintojen valitseminen ei siis sulje pois perinteisiä työllistymisvaihtoehtoja, vaan avaa lisäksi uusia mahdollisuuksia!

Mitkä ovat oppiaineen koulutukselliset tavoitteet?

Oppiaineen koulutuksellisena tavoitteena on kouluttaa oikeudellisia erityisasiantuntijoita työelämän tarpeisiin. Asiantuntijoiden osaaminen voidaan jakaa neljään osaan: substanssiosaamiseen, menetelmäosaamiseen, viestinnälliseen osaamiseen sekä sosiaaliseen osaamiseen. Näistä kolmeen ensin mainittuun osaamisen osa-alueeseen pyritään oppiaineessa tarjottavan koulutuksen avulla vaikuttamaan.

Oikeustaloustieteen ja lainsäädäntötutkimuksen pääaine tarjoaa opiskelijoille kursseja sekä oikeustaloustieteestä että lainsäädäntötutkimuksesta, jotka tyydyttävät yhdessä sivuaineopintojen kanssa riittävän substanssiosaamisen ja menetelmäosaamisen tarpeen. Lainsäädäntötutkimuksen puolelta avainkursseja ovat lainsäädäntötutkimuksen ja oikeussosiologian perusteet, lainvalmistelu ja lainsäädäntötutkimuksen seminaari. Oikeustaloustieteessä keskitytään vastaavasti oikeustaloustieteen perusteisiin, sääntelyteoriaan sekä erityisaloista immateriaalioikeuksien taloustieteen, sopimustaloustieteen ja rikostaloustieteen kursseihin. Opinnoissa tuetaan myös opiskelijoiden suullisten ja kirjallisten taitojen kehittymistä.

Oppiaineen tarjoamien opintojen lisäksi opiskelijat voivat täydentää osaamistaan sekä oikeudellisilla että menetelmäopinnoilla. Suositeltavia oikeudellisia opintoja ovat erityisesti oikeustaloustieteen opetuksen pääaloihin liittyvät kurssit. Suositeltavia menetelmäopintoja ovat mm. empiirisen oikeustutkimuksen, kansantaloustieteen sekä tilastotieteen opinnot. Vapaa sivuaineoikeus mahdollistaa opintojen räätälöimisen hyvinkin yksilöllisellä tavalla, jolloin koulutuksella pystytään tyydyttämään vaativiakin työelämän tarpeita.

Mitkä ovat oppiaineen tutkimukselliset tavoitteet?

Oppiaineen tutkimuksellisena tavoitteena on laajentaa oikeustieteellisessä tutkimuksessa hyödynnettäviä tutkimusmenetelmiä kohti empiirisiä (empiirinen oikeustutkimus) ja yhteiskuntatieteellisiä tutkimusmenetelmiä (mikrotaloustiede ja psykologinen taloustiede). Uusien menetelmien hyödyntäminen nykyistä laajemmin ja systemaattisemmin tuottaa sekä yhteiskunnan että tieteen kannalta uutta ja entistä tarkempaa tietoa.

Oppiaineen parissa tehtävässä tutkimustyössä pitäydytään lähinnä niissä pääpainoaloissa, jotka ovat yhteydessä opetuksen avainkursseihin. Tutkimuksen pääpainoaloina ovat ensinnäkin lainsäädäntötutkimus kokonaisuudessaan, johon luetaan lainvalmistelu, vaikutukset ja implementointi sekä myös viranomaistoiminnan vaikutukset. Lisäksi pääpainoaloihin kuuluvat mm. rikosoikeudellisiin seuraamusjärjestelmiin, yritysoikeussuunnitteluun, kuluttajakäyttäytymiseen sekä kuluttajansuojeluun liittyvä tutkimus.

Oppiaineessa tehdään tutkimuksellista yhteistyötä ensinnäkin laitoksen sisällä muiden oppiaineiden kanssa, mutta myös koko yliopiston tasolla sekä ulkopuolisten tahojen kanssa.Lainvalmistelu liittyy läheisesti esimerkiksi eurooppa- ja valtiosääntöoikeuteen, rikosoikeudelliset seuraamusjärjestelmät rikos- ja prosessioikeuteen ja kuluttajansuojeluun ja yritysoikeussuunnitteluun liittyvät aiheet ovat vastaavasti lähellä siviilioikeutta. Oppiaineen tehtävänä on myös tukea laitoksella olevan empiirisen oikeustutkimuksen tutkimus- ja kehittämisyksikön toimintaa. Pidemmän aikavälin tutkimuksellisena tavoitteena on yksikön pysyvä verkottuminen osaksi kansainvälistä lainsäädäntötutkimusta.