Brown – Mosten International Client Consultation Competition (ICCC)

Kansainvälinen Louis M. Brown International Client Counseling Competition (ICCC) on perustettu vuonna 1969. Kilpailun nimi muutettiin vuonna 2010 Brown – Mosten International Client Consultation Competitioniksi kilpailun hyväksi pitkään toimineiden Forest S. Mostenin ja hänen vaimonsa Jodyn kunniaksi. Kilpailun tavoitteena on edistää asiakaskeskeisempää oikeustieteen koulutusta ja parantaa opiskelijoiden ja tulevien asianajajien asiakasneuvontataitoja. Työelämässä teorian tuntemus ei usein yksin riitä, vaan tarvitaan myös taitoa kuunnella asiakasta aktiivisesti sekä kykyä toimia asiakkaan kanssa yhteistyössä parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Kilpailussa ja siihen valmentautumisessa on kyse näiden työelämän kannalta keskeisten osa-alueiden kehittämisestä. ICCC -kilpailun aihe vaihtuu vuosittain, ja viime vuosina on ratkottu muun muassa ihmisoikeuksiin ja perheoikeudellisiin asioihin liittyviä ongelmia.

Kilpailutilanteessa opiskelijat toimivat asianajajina, joilta asiakas tulee hakemaan apua oikeudelliseen ongelmaansa. Keskustelu käydään kokonaan englannin kielellä. Kutakin asiakasta kohden opiskelijoille on varattu 45 minuuttia aikaa, ja sen kuluessa opiskelijoiden tehtävänä on parhaansa mukaan auttaa asiakasta soveltaen kotimaansa lainsäädäntöä. Tuomarit seuraavat palvelutilannetta sivusta ja arvioivat opiskelijoiden suhtautumista asiakkaaseen. Jokainen joukkue saa ratkaistavakseen ainakin kaksi ongelmaa, jonka jälkeen suoritetaan ensimmäinen karsinta ja noin puolet joukkueista selviää semifinaaliin. Semifinaalista kolme parasta joukkuetta pääsee finaaliin.

Viime vuosina ICCC -kilpailuun on osallistunut joukkueita noin kahdestakymmenestä eri maasta ympäri maailman. Suomi on osallistunut kilpailuun kuuden vuoden ajan. Kilpailuun osallistumista arvostetaan työnantajien keskuudessa erityisesti englanninkielisissä maissa. Kilpailuun valmentautuminen ja osallistuminen kehittävät paitsi opiskelijoiden asiakasneuvontataitoja, myös kielitaitoa ja kykyä tulla toimeen monikulttuurisessa ympäristössä.

Yhteistyössä: Itä-Suomen yliopisto Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy Legio Ostiensis ry

Kilpailijat:

Suomen edustajat vuonna 2011 Maastrichtissa järjestetyssä kilpailussa:

	Hall. yo Anu Aavamäki Pääaineena rikos- ja prosessioikeus Itä-Suomen yliopisto
	Hall. yo Emmi Jokelainen Pääaineena siviilioikeus Itä-Suomen yliopisto
	Hall. yo Jouka Kujala Pääaineena finanssioikeus Itä-Suomen yliopisto

Vuonna 2011 kilpailu järjestettiin Maastrichtissa, Hollannissa. Kilpailun aiheena oli asianajotoiminnan eettisyys. Kilpailuun osallistui joukkueita 20:stä eri maasta ympäri maailmaa, mm. Intiasta, Irlannista, Indonesiasta ja Nigeriasta. 20 joukkueesta 9 selviytyi semifinaaleihin.

Kilpailun taso oli tänä vuonna erittäin kova. Ensimmäistä kertaa kilpailun historiassa neljä joukkuetta saivat täydet pisteet alkukarsinnoissa, ja viidellä muulla joukkueella oli täsmälleen sama pistemäärä. Voittajamaaksi suoriutui lopulta Jamaikan joukkue erinomaisella suorituksellaan.

Toiseksi kilpailussa suoriutui Australia ja kolmanneksi Uusi-Seelanti.

Meille oli suuri kunnia edustaa Suomea. Vasta itse kilpailupaikalla ymmärsimme täysin, miten kansainvälisesti arvostetusta kilpailusta oli kysymys, ja kuinka etuoikeutettuja olimme saadessamme edustaa Suomea. Kilpailukokemus tulee jäämään muistoihimme vielä vuosiksi eteenpäin. Kokemuksen lisäksi saimme etuoikeuden tavata oikeustieteiden opiskelijoita ympäri maailmaa, tutustua eri asianajokulttuureihin sekä luoda arvokkaita kansainvälisiä kontakteja.

Suomen edustajat aiempien vuosien kilpailuissa:
Antti Kuokkanen ja Janne Miettinen (Hong Kong, Kiina 2010)

Laura Tammenlehto ja Anna Silventoinen (Las Vegas, Yhdysvallat 2009)
Mariia Suominen ja Taavetti Kärkkäinen (Bangalore, Intia 2008)
Asta Eronen ja Heikki Pöyry (Sydney, Australia 2007)
Maija Helminen ja Tuomo Lukkarinen (Cardiff, Iso-Britannia 2006)

Tiivistelmä kilpailun arviointikriteereistä:

1. Tehokkaan ammatillisen suhteen saavuttaminen
Asianajajien tulisi kyetä saavuttamaan tehokas ammatillinen asiakassuhde ja työilmapiiri. Sopivana ajankohtana heidän tulisi saattaa asiakas tietoiseksi suhteen erityispiirteistä (luottamuksellisuus, palkkiot, keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet, haastattelun kesto ja kulku, yhteydenpitotavat yms.) kohteliaalla, huomioonottavalla ja ammattimaisella tavalla.
2. Tiedon kerääminen
Asianajajien tulisi kerätä ongelmaan liittyvät tarvittavat tiedot asiakkaalta. Tarvittavat tiedot voivat sisältää myös asiaan liittyviä ei-oikeudellisia tietoja. Asianajajien tulisi kehittää ongelmasta eheä ja luotettava kuvaus ja osoittaa asiakkaalle ymmärtäneensä asian.
3. Asiakkaan tavoitteista, odotuksista ja tarpeista tieteoiseksi tuleminen
Asianajajien tulisi tiedostaa asiakkaan tavoitteet ja yksilölliset odotukset, ja mikäli tarpeellista, muokata niitä yhdessä asiakkaan kanssa asiakkaan tunteet huomioon ottavasti.
4. Ongelman analysointi
Asianajajien tulisi analysoida asiakkaan ongelmaa luovasti niin oikeudellisesta kuin ei-oikeudellisestakin näkökulmasta. Heidän tulisi myös välittää asiakkaalle selkeä ja käytännöllinen kuvaus asiasta.
5. Oikeudellinen analyysi ja neuvon antaminen
Sekä oikeudellisen analyysin että annettujen oikeudellisten neuvojen tulisi olla tarkkoja ja tilanteeseen sopivia. Asianajajien tulisi myös antaa asiaankuuluvia ja olennaisia ei-oikeudellisia neuvoja, mikäli se on sopivaa.
6. Jatkotoimien kehittely
Asianajajien tulisi asiakkaan ongelman analysoinnin ohessa kehittää tehokkaita ja toteuttamiskelpoisia oikeudellisia ja ei-oikeudellisia vaihtoehtoja.
7. Asiakkaan avustaminen harkitun päätöksen tekemisessä
Asianajajien tulisi kehittää sopiva tasapaino käsitellessään asiakkaan oikeudellisia ja emotionaalisia tarpeita. Asianajajien tulisi avustaa asiakasta ongelmien ja ratkaisujen ymmärtämisessä sekä harkitun päätöksen tekemisessä. Tässä heidän tulisi ottaa huomioon mahdolliset oikeudelliset, taloudelliset, sosiaaliset ja psykologiset seuraukset.
8. Haastattelun tehokas päättäminen
Asianajajien tulisi päättää haastattelu taidokkaasti ja varmistua, että asiakas on ymmärtänyt asian ja lähtee tapaamisesta luottavaisin mielin. Asiakkaalle tulisi välittää myös selkeä kuva siitä, mitä häneltä odotetaan ja millaisia keskinäisiä velvollisuuksia asiakkaan ja asianajajien välillä on.
9. Yhteistyö
Asianajajien tulisi suoriutua yhteistyöstä joustavasti, ja molempien tulisi osallistua tapauksen käsittelyyn yhtä paljon.
10. Eettiset ja moraaliset ongelmat
Asianajajien tulisi tunnistaa ja selvittää mahdollisesti esiin tulevat eettiset ja moraaliset ongelmat, ja heidän tulisi vastata niihin tekemättä hätiköityjä päätöksiä.
11. Loppukeskustelu
Loppukeskustelussa asianajajien tulisi tunnistaa sekä omat että asiakkaansa tunneperäiset näkökohdat. Heidän tulisi myös tiedostaa omien haastattelu- ja asiakaspalvelutaitojensa vahvuudet ja heikkoudet. Loppukeskustelussa tulisi käsitellä asiakkaan ongelmaan liittyvät olennaiset näkökannat, niin oikeudelliset kuin ei-oikeudellisetkin. Tämän lisäksi asianajajien tulisi tunnistaa asiaan liittyvät eettiset ja moraaliset ongelmat ja niiden oikeanlainen käsittely, sekä järjestää tehokkaasti tarvittavat jatkotoimenpiteet asian eteenpäin viemiseksi.

Tietoa aiemmista kilpailuista löydät TÄÄLTÄ.