Tietoa kulttuurintutkimuksen opiskelusta

Pääaineet

Kirjallisuus

Kirjallisuuden opinnot antavat yleiskuvan kirjallisuuden eri muodoista sekä niiden historiasta ja nykytilasta. Samoin perehdytään kirjallisuuden merkkiteoksiin, kirjallisuudentutkimuksen lähtökohtiin ja suuntauksiin, tiettyihin kirjallisuustieteen erikoisalueisiin sekä yleiseen taide- ja kulttuuriteoriaan.

Kulttuuriantropologia

Antropologian kiinnostuksen kohteena on ihminen ja hänen toimintansa, tavoitteena inhimillisen kulttuurin ymmärtäminen - antropologia on vertaileva ja hyvin laaja tutkimusala ja sen alakäsitteiksi voidaankin laskea mm. fyysinen, sosiaalinen ja kulttuuriantropologia, joka linkittyykin oman alamme lisäksi muiden tiedekuntien tarjontaan.

Antropologista tutkimusta on perinteisesti tehty kentällä eli ihmisten parissa haastatellen ja tarkkaillen heitä heidän omassa elinympäristössään - nykyään tärkeäksi kenttätyössä koetaan myös tutkittavien aktivoiminen ja se, että oppiminen on kaksisuuntaista.

Kulttuuriantropologian tutkimusalueita ovat mm. yhteisön rituaalit, arkielämän käytännöt, yhteiskunnalliset ja uskonnolliset järjestelmät sekä miehen ja naisen asema. Kulttuuriantropologian opiskelu tarjoaa näkökulmia sekä vieraiden kulttuureiden ymmärtämiseen että oman kulttuurin rakenteiden ja vivahteiden tajuamiseen - kulttuureita tutkitaan arvottamatta ja niiden omista lähtökohdista käsin. Opiskelijalta vaaditaankin siis avarakatseisuutta, uteliaisuutta ja innostusta syventyä kulttuurin eri ilmiöihin.

Kulttuuriantropologiaa opiskella haluavat pyrkivät kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmaan ja valitsevat sitten antropologian pääaineekseen.

Mediakulttuuri ja viestintä

Mediakulttuurin ja viestinnän oppiaineessa tarkastellaan mediaa ja viestintää sekä maailmanlaajuisena ilmiönä että osana jokapäiväistä elämää. Keskeistä on kriittisen näkökulman kehittäminen viestinnän instituutioihin ja mediasisältöihin.

Tutkimuksen kohteita voivat olla esimerkiksi media globaalina liiketoimintana, yksittäiset mediatuotokset sekä mediateknologioiden merkitys arkielämässä.

Oppiaine tarjoaa myös mahdollisuuden opiskelijan omiin kiinnostuksen kohteisiin perustuvaan käytännön työskentelyyn sekä monimuoto-opinnäytteen tekoon. Teoreettisen tiedon lisäksi opinnot tarjoavat työelämässä tarvittavia viestintätaitoja.

Musiikkitiede

Musiikkitiede tutkii musiikkia ja siihen liittyviä kulttuurisia, sosiaalisia ja historiallisia ilmiöitä. Joensuun yliopistossa musiikkitieteen painopiste on etnomusikologiassa, joka tutkii musiikkia osana kulttuuria.

Sukupuolentutkimus (entinen naistutkimus)

Ennen naistutkimuksen nimellä tunnettu oppiaine vaihtaa nimensä elokuussa 2011 sukupuolentutkimukseksi. Monitieteellinen ala pitää sisällään tutkimusta ja opetusta sukupuolijärjestelmistä, tasa-arvokysymyksistä ja seksuaalisuudesta. Sukupuolisuutta tarkastellaan kriittisesti erilaisista näkökulmista käsin.

Itäsuomen yliopistossa naistutkimuksen painopisteinä ovat perinteisesti olleet etnisyys ja sukupuoli, monikulttuurisuus, Venäjä- ja rajatutkimuksen teemat sukupuolittuneina ja ikä ja sukupuoli. Myös kriittinen miestutkimus on osa sukupuolentutkimusta.

Opiskelijat perehdytetään oppialan historiaan, teoreettisiin ja metodologisiin suuntauksiin, käsitteisiin ja ongelmanasetteluihin. Tutkimusalan tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa sukupuoltenvälisistä suhteista, sukupuolen merkityksestä ja naisten elämästä ja asemasta.

Joensuun kampuksella toimii myös naistutkimuksen oma ainejärjestö Subjekti ry.

Perinteentutkimus

Perinteentutkimus, monesti folkloristiikkana tunnettu tieteenala on osa kulttuuritieteitä. Perinteentutkimus on kiinnostunut kulttuurien kansanelämästä ja henkisestä kansanperinteestä, ja se tutkii kulttuurin yhteisöllisiä muotoja, suullisen perinteen lajeja, tapoja ja riittejä, kansanomaisia uskomuksia ja ajatusmaailmaa.

Ennen perinteentutkimus käsitettiin kansanrunoudentutkimukseksi, mutta nykyisin sen tutkimus on tästä huomattavasti laajentunut. Uefin nettisivu tietää myös kertoa, että Itä-Suomen yliopistossa opetuksessa on huomioitu erityisesti itämerensuomalaisen kulttuurin kansanperinne.

Taiteensosiologia

Taiteensosiologia tutkii ja selittää taiteen ilmiöitä sosiaalitieteiden ja humanistisen taiteentutkimuksen käsitteiden avulla: mm. taiteen tuotantoa, välitystä, vastaanottooa ja kulutusta sekä näitä alueita koskevaa yhteiskunnallista sääntelyä. Taiteensosiologia myös kehittää käsitteellisiä ja menetelmällisiä välineitä kulttuuritradition tulkitsemista ja selittämistä varten.

Suomessa taiteensosiologiaa voi opiskella itsenäisenä oppiaineena vain Itä-Suomen yliopistossa.