Tietojenkäsittelytiede

Tietojenkäsittelytiede vaatii päättelykykyä

– Nykyään kun tietokoneet hallitsevat melkein kaikkea, niin kaikessa myös tarvitaan sen puolen tietämystä, kertoo tietojenkäsittelytieteen opiskelija Merrit Hallman.

– Tietojenkäsittelytieteen opiskelijana saa valmiudet todella monenlaisiin ammatteihin.  Voi mennä koodauspuolelle tai sitten projektiluontoisempiin töihin.

Merrit muistutaa, että yliopistolla on aina mahdollisuus suuntautua myös tutkimuspuolelle.

– Koodaus on monipuolista ohjelmistotuotantoa, ihan sen tekstikoodin tekemistä. Yliopistossa opetellaan useampaa koodauskieltä. Saa esimerkiksi Java-valmiudet, koska se on maailmassa yleisin. Opettelemme myös visuaalisia ja proseduaarisia kieliä.

– Alalle hakeutuvilta opiskelijoilta odotetaan, että heillä olisi jonkin sorttinen päättelykyky. Pääsykokeet testaavat lähinnä tätä. Suurin osa olettaa, että matematiikka olisi tärkeä. Siitä on paljon hyötyä, mutta jos on suorittanut lyhyen matematiikan, se ei mitenkään hidasta. Jos ei ole minkäänlaista hahmotuskykyä tai loogista päättelykykyä niin sitten ei ehkä kannata hakeutua tälle alalle, Merrit kertoo.

– Jos meillä suuntautuu enemmän analyysipuolelle, niin siellä tarvitsee sitten sitä matemaattista taitoa. Jos taas haluaa painottaa esimerkiksi jotain testausta, niin matematiikka ei ole niinkään tärkeä.

Merritin mukaan opiskelu on todella rentoa.

– Itse opiskelen kolmatta vuotta, enkä ole yhtään kirjaa avannut enkä ostanut. Niille ei ole hirveästi tarvetta. Suurin osa opiskelusta tapahtuu tietokoneella verkossa ja luennoilla. Paljon on myös käytännön harjoituksia. Näitä asioita ei pysty oppimaan pelkästään lukemalla.

– Kuulostaa helpolta, mutta lähes kaikilla kursseilla on viikoittaiset harjoitukset, joista pitää tehdä 40 prosenttia saadakseen tenttioikeuden.

Merrit tekee tutkielmaa erittäin mielenkiintoisesta aiheesta.

– Aihe on rintasyövän 3D-kuvantaminen koneavusteisesta todentamisesta. Se on ollut mielenkiintoista. Koska aihe on sidoksissa lääketieteen kanssa, niin lääketieteen englanninkielinen sanasto on aiheuttanut vähän hidasteita,  Merrit naurahtaa.

– Mielenkiintoista ja hyödyllistä. Toivottavasti tämä tietokoneavusteinen diagnoosi saadaan joskus maailmanlaajuiseen käyttöön.

Kuopiolainen kehuu kotikaupunkiaan.

– Kuopio on opiskelijakaupunkina todella hyvä. Ihan valtava kaupunkihan tämä ei ole, mutta opiskelijamäärä on suhteellisesti aika suuri kaupungin kokoon nähden.

– Joka viikko on jotakin. Paljon saa tuttuja ihan omalta ja muiltakin tiedealoilta. Harrastusmahdollisuudet ovat laajat. Työpaikkojakin on koulun oheen saatavana.

– Kun kaupungissa on SM-liigajoukkue KalPa, joka menestyy, ja tietenkin KuPS, niin kyllä penkkiurheilijoillekin katsottavaa riittää.

 

Teksti Kari Salmela Kuva Raija Törrönen 23.11.2011