Laatujärjestelmien kansallinen arviointimalli           

Suomessa käytetään arvioimista ja seurantaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kehittämisessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa korkeakouluyksiköitä yhä laajenevalla indikaattorien tarkastelulla vähintään kerran vuodessa. Laatujärjestelmien auditoinnit järjestetään kutakin korkeakouluyksikköä koskevana vähintään kerran kuudessa vuodessa. Auditoinnit järjestää riippumaton asiantuntijaelin Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI).

Suomen oma kansallinen malli määrittelee, millainen laatujärjestelmän pitäisi olla sekä kansallisiin että eurooppalaisiin vaatimuksiin verrattuna. Auditoinnissa arvioidaan laatujärjestelmää, jonka yliopisto on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Laatujärjestelmällä tarkoitetaan toiminnan kehittämisen kokonaisuutta, joka muodostuu laadunhallinnan organisaatiosta, vastuunjaosta, menettelytavoista ja resursseista. Laadunhallinnalla tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla korkeakoulu seuraa, ylläpitää ja kehittää toimintansa laatua.
 

Auditointien tavoitteena on tukea korkeakouluja kehittämään eurooppalaisia laadunvarmistuksen periaatteita vastaavat laatujärjestelmät ja näin osoittaa, että Suomessa on toimiva ja johdonmukainen laadunvarmistus sekä korkeakouluissa että kansallisella tasolla. Kansallisena tavoitteena on myös koota ja välittää laadunhallinnan hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Auditoinnin lähtökohtana on siten suomalaiseen arviointikäytäntöön vahvaksi perinteeksi muodostunut ja korkeakoulujen autonomiaa tukeva kehittävä arviointi.

Keskeinen rooli on KARVI:lla, joka koordinoi suomalaisen auditointimallin kehittämistä käyttäen siinä korkeakouluilta saamaansa palautetta, käynnistämällä selvityksiä ja tutkimuksia ja seuraamalla eurooppalaisten arviointiorganisaatioiden toimintaa. Auditoijat nimetään jokaista auditointia varten erikseen siten, että ryhmään tulee sekä kokeneita auditoijia että uusia. Auditoijien tehtävänä on auditoinnin jälkeen laatia kirjallinen raportti ja esittää siinä tulkintansa laatujärjestelmän tasosta.
KARVI päättää tämän jälkeen siitä, onko korkeakoulun laatujärjestelmä kansallisten vaatimusten mukainen.

Päätökseen liittyy suomalaiseen malliin omaksuttu läpäisymenettely ilman sanktioita. Läpäisymenettely tarkoittaa päätöstä siitä, onko laatujärjestelmä kansallisten vaatimusten mukainen vai ei eli läpäiseekö korkeakoulu auditoinnin. Jos läpäisee, seuraava auditointi järjestetään nykyisen mallin mukaan kuuden vuoden kuluttua. Jos ei läpäise, korkeakouluyksikön odotetaan asettavan kehittämistä edellyttävät kohteet tarkasteltavaksi uudelleen noin kahden vuoden kuluttua varsinaisesta auditoinnista.

UEF:n KARVI-auditointi 2016

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI auditoi Itä-Suomen yliopiston laatujärjestelmän 13.-15. joulukuuta 2016. Itä-Suomen yliopiston edellinen ulkoinen auditointi tehtiin vuonna 2010.

Itä-Suomen yliopisto läpäisi auditoinnin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) arviointijaoston kokouksessa 21.4.2017 ja yliopisto sai laatuleiman, joka on voimassa seuraavat kuusi vuotta. Yliopiston laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnan kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia periaatteita ja suosituksia. Auditointiraportti löytyy tästä.

KARVIn suorittamissa korkeakoulujen auditoinnissa tarkastellaan sitä, miten organisaatio käyttää saatua ja kerättyä palautetta sekä muuta seurantatietoa hyväkseen toimintansa suunnittelussa ja kehittämisessä. Laatujärjestelmän auditoinnissa tavoitteena on:

  • arvioida, miten yliopiston laatujärjestelmä toimii laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä

  • arvioida laatujärjestelmää suhteessa kuuteen auditointikohteeseen ja tehdä esitys siitä,
    läpäiseekö yliopisto auditoinnin vai edellyttääkö se uusinta-auditointia

  • auttaa yliopistoa tunnistamaan toimintansa vahvuudet, hyvät käytänteet ja kehittämiskohteet

  • tukea yliopistoa omien strategisten tavoitteidensa saavuttamisessa ja tulevan kehittämistoiminnan suuntaamisessa

  • luoda auditoinnin pohjalta edellytyksiä jatkuvalle kehittymiselle.


Auditointiin valmistautumisessa keskeinen osa on ollut oman toimintamme itsearviointi. Tähän liittyen järjestettiin yliopiston KARVI-auditointiin valmistautumisseminaari, auditoinnin Kick-off-tilaisuudet eri kampuksilla sekä tiedekuntakohtaiset itsearvioinnin aloituspäivät tiedekuntien itsearviointiraporttien työstön pohjaksi. Näihin kutsuttiin laajalti osallistujia yliopistoyhteisön eri puolilta. Tiedekuntakohtaisista itsearviointirtaporteista koottiin yhteen yliopiston itsearviointiraportti KARVI-auditoinnin pohjamateriaaliksi.

Kevättalvella 2016 järjestettiin bencmarkauksen loppuseminaari yliopistolla aiemmin vuosina 2012-13 suoritettujen bencmarking-seminaarien jatkoksi. Seminaareissa esitettiin tiedekuntien ja palvelu/erillislaitosten hyviä käytänteitä, joista työstettiin yhteenveto osaksi yliopiston KARVI-auditoinnin materiaalia.

KARVI-auditointiin  valmistauduttiin myös tiedottamalla säännöllisesti erityisesti vuoden 2016 aikana yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita auditoinnista sekä järjestämällä lyhyitä erillisiä briiffaustilaisuuksia. KARVIn ja yliopiston yhteinen tiedotusseminaari pidettiin vielä loppusuksyllä ennen joulukuun  auditointia. Auditointituloksen selvittyä keväällä 2017 siitä tiedottiin kaikille ylioistolaisille ja myös yliopiston sidosryhmille sekä pidettiin erillinen auditoinnin loppuseminaari.

Auditointimme oli tällä kertaa kansainvälinen ja auditointikielenä englanti. Myös materiaalit toimitettiin englanninkielisinä. Auditointiryhmä koostui sekä suomalaisista että ulkomaalaisista auditoijista.

Auditoinnin kohteet: 

Laatujärjestelmän toimivuutta arvioidaan seuraavien auditointikohteiden avulla:

1. Korkeakoulun laatupolitiikka

2. Laatujärjestelmän kytkeytyminen strategiseen johtamiseen

3. Laatujärjestelmän kehittäminen

4. Korkeakoulun perustehtävien laadunhallinta (ml. keskeiset tukitoiminnot)

a. Tutkintotavoitteinen koulutus (sisältäen ensimmäisen, toisen ja kolmannen

syklin koulutuksen), joista UEF:n tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöinä ovat:
 Farmaseutti- ja proviisorikoulutus sekä Metsät ja metsien bioresurssit -tohtoriohjelma

b. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä taiteellinen toiminta

c. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö (ml. yhteiskuntavastuu,

täydennyskoulutus, avoin yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetus sekä

maksupalvelukoulutus)

d. Valinnainen auditointikohde, jossa UEF:n kohteena on:
Kansainväliset opintoasiat, saapuvat ja lähtevät vaihto-opiskelijat

5. Tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöt: koulutusohjelmat tai vastaavat tutkintoon johtavat kokonaisuudet

6. Laatujärjestelmän kokonaisuus.

Itä-Suomen yliopiston KARVI:lle ehdottamien tutkintotavoitteisten koulutuskohteiden lisäksi KARVI valitsi yliopistolta itse yhden koulutuskokonaisuuden , jonka se ilmoitti noin kuusi viikkoa ennen auditointia.

KARVI auditointiryhmä valitsi kolmanneksi auditoitavaksi koulutuskokonaisuudeksi Yhteiskunta ja kauppatieteiden tiedekunnan kansainvälisen maisteriohjelman
Border Crossings; Global and Local Societies In Transition.

Haastateltavat: 

Auditoinnissa haastateltiin kolmen auditointipäivän aikana laajasti yliopiston henkilökuntaa, opiskelijoita sekä yliopiston sidosryhmien edustajia yhteensä reilut 100 henkilöä. Haastateltavina olivat eri henkilöstöryhmät kuten johto, yliopiston tukipalveluiden henkilökunta, yksiköiden laatuasioista vastaavat henkilöt, opetushenkilökunta, tutkijat jne. Opiskelijoita haastateltiin eri aloilta ja vuosikursseilta. Yliopistolaisia ja sidosryhmien edustajia haastateltiin kaikilta kampuksilta. Yliopiston yksiköt etsivät itse omat haastateltavansa ja Ylioppilaskunta opiskelijaedustajat. Sidosryhmien edustajat etsittiin tarvittaessa yhdessä yksiköiden kanssa. Haastateltavien nimeäminen tapahtui loppusyskystä 2016 ja heidät briiffattiin lyhyesti  ennen joulukuun auditointia.

Auditointikriteerit:

Auditoinnissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljä eri kehitysvaihetta sisältävälle asteikolle:

  • puuttuva
  •  alkava
  • kehittyvä
  • edistynyt

Kriteeristö sisältää kaikkien neljän eri kehitysvaiheen laadunhallinnan luonnehdinnat kaikista auditointikohteista. Kaikkien auditointikohteiden kehitysvaihe määritellään erikseen, myös kohteiden 4 a–d. Lisäksi kunkin tutkintotavoitteisen koulutuksen näytön laadunhallinnan kehitysvaihe määritellään erikseen.

Auditointiprosessi – aikataulu

1. Ilmoittautuminen auditointiin (v. 2013)
2. Sopimusneuvottelu ja sopiminen valinnaisesta auditointikohteesta (24.2.2016)
3. Auditointiryhmän nimeäminen ja kouluttaminen (KARVI nimennyt 13.6.2016)
4. Yliopiston tuottaman etukäteisaineiston toimittaminen (5.9.2016)
5. Tiedotus-ja keskustelutilaisuus yliopistolla, paikalla auditryhmän pj. ja siht. ( 22.11.2016)
6. Auditointiryhmän vierailu Kuopiossa (13.-15.12.2016)
7. Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös tuloksesta ja raportin julkaiseminen (21.4.2017)
8. Tiedotus yliopistolla (21.4. 2017)
9. Päätösseminaari (19.5. 2017)

Auditointiryhmän kokoonpano:

Korkeakoulujen arviointijaosto nimesi Itä-Suomen yliopiston auditointiryhmän 13.6.2016.

Chair
Timo Aarrevaara (Finland)
Timo Aarrevaara is a Professor of public management at the University of Lapland. Aarrevaara has acted as a chairman of the audit group at the University of Eastern Finland in 2011.

Other team members

Gabriele Althoff (Germany)

Gabriele Althoff is head of the International DAAD Academy, a section within the German Academic Exchange Service (DAAD) dedicated to the professionalization of university staff by offering seminars and workshops on topics related to the internationalization of universities.

Juha Isotalo (Finland)

Juha Isotalo is a master student (major study: cultural history and minors in philosophy, comparative literature and creative writing) at the University of Turku.

Christopher Stephens (UK)

Emeritus professor Christopher Stephens has worked as a medical practitioner who became an educator and worked with many stakeholders at a strategic level in education management at the University of Southampton. 

Eva Werner (Austria)

Professor (FH) Eva Werner is the Rector of the IMC University of Applied Sciences Krems. 

Auditointiohjelma:

Auditointiohjelman runko on ohessa. Lopullinen auditointiohjelma löytyy alla olevasta linkistä.

Auditointiohjelma

KARVI-auditointiin liittyvät materiaalit:

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2015 - 18
Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area (ESG) (alkuperäinen)
Laadunvarmistuksen periaatteet ja suositukset eurooppalaisella korkeakoulualueella (ESG) (käännös suomeksi)
KARVI-auditointiin valmistautuminen UEF
Kick-off tilaisuuksien materiaalit
KARVI-auditoitiin valmistautuminen opettajille
KARVI-audit Teachers (eng)
Tiedekuntien itsearviointipäivien materiaali
Benchmarking-seminaarin yhteenveto
UEF:n itsearviointiraportti
UEF:n perusaineisto
Tiedotustilaisuuden 22.11.2016 materiaali Aarrevaara (eng)
Tiedotustilaisuuden 22.11.2016 materiaali Saarilammi (eng)
Tiedotustilaisuuden 22.11.2016 materiaali Puhakka
 

Pieni kuva