Koulun henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen
- Tutkimus- ja kehittämishanke Suomessa ja Virossa 2009-2012

Kuva:  Tutkija- ja yhteistyökumppaneiden tapaaminen Tallinnassa (National Institute for Health Development) joulukuussa 2009

Tämä hoitotieteellinen toimintatutkimus- ja kehittämishanke "Promotion of school community staff's occupational well-being - research and development project in Finland and Estonia, 2009-2012," on osa kansainvälistä Schools for Health in Europe (SHE) tutkimuksen toteuttamista Suomen ja Viron peruskouluissa vuosina 2009 - 2012. Tutkimusjohtaja professori Kerttu Tossavainen Itä-Suomen yliopistosta on SHE tutkijakonsortiossa, ja tämän alahankkeen vastuullisena tutkijana post doc -tutkija, TtT Terhi Saaranen. Tutkimuksen tarkoituksena on edistää koulun henkilöstön työhyvinvointia laaja-alaisella työkykyä ylläpitävällä toiminnalla. Tutkimuksen kohdejoukon muodostavat 40 peruskoulun henkilöstö (rehtorit, opettajat, kouluterveydenhoitajat, työterveyshoitajat ja muu henkilöstö, kuten siivoojat ja keittäjät; n=1500) Suomessa ja 40 peruskoulun henkilöstö (rehtorit, opettajat, kouluterveydenhoitajat ja muu henkilöstö, kuten siivoojat ja keittäjät; n=1500) Virossa.

Tutkimuksen tavoitteena on kuvata koulun henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä ylläpitävää toimintaa hankkeen aloitus-, toiminta- ja loppuvaiheessa. Tutkimuksen tavoitteena on myös testata ja edelleen kehittää Saarasen väitöskirjatyössä (2006) kehitetyn "Koulun henkilöstön työhyvinvoinnin edistämisen sisältömallin" toimivuutta ja rakennetta selitettäessä koulun henkilöstön työhyvinvointia. Lisäksi tavoitteena on raportoida hankkeen toimintavaiheen tuloksia ja kehitettyjä toimintatapoja työhyvinvoinnin edistämiseksi kouluyhteisöissä.

Tässä tutkimuksessa koulun henkilöstön työhyvinvoinnin tarkastelun teoreettisena lähtökohtana voimaantumisorientaatio (empowerment) on mahdollistava, kannustava ja ei-syyllistävä työhyvinvoinnin kehittämisessä. Työhyvinvoinnin muodostumiseen ja voimaantumiseen vaikuttavassa teoreettisessa keskustelussa esille nostetaan myös sosiaalisen pääoman käsite, jolla on todettu olevan väestössä terveyttä ja hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Voimaantuminen yhdistettynä sosiaalisen pääoman yhteisöllisyys-käsitteeseen tarjoaa myönteistä terveysajattelua tukevan lähtökohdan työhyvinvoinnin edistämiselle koulu- ja muissa työyhteisöissä.

Aineistot kerätään kaikilta koulujen henkilöstöiltä sähköisellä, internetpohjaisella Työhyvinvointi-indeksikyselyllä syksyllä 2009 – talvella 2010 ja syksyllä 2011 – talvella 2012. Kyselymittaristo on kehitetty Saarasen väitöskirjatyössä (2006) ja sitä on testattu väitöskirjatyön lisäksi kansainvälisessä neljän maan yhteisessä Comenius-hankkeessa vuosina 2004 ja 2005 sekä suomalaisen kouluyhteisön työhyvinvoinnin seurantutkimuksessa 2004, 2005 ja 2009. Kyselylomake sisältää monivalintakysymyksiä taustatiedoista, työhyvinvoinnista ja työkykyä ylläpitävästä toiminnasta yleensä ja työkykyä ylläpitävän toiminnan osa-alueilta työyhteisö, työolot, yksilö ja työ ja ammatillinen osaaminen. Kyselylomakkeessa on myös muutamia avoimia kysymyksiä, joihin vastaajat voivat täydentää monivalintakysymysten vastauksia sanallisesti.

Jokainen kouluyhteisö saa koulun omat yhteenvetotulokset kouluyhteisön käyttöön. Tuloksista ei voi tunnistaa yksittäistä vastaajaa. Tämän jälkeen kouluyhteisöön perustetaan henkilökunnasta työkykyä ylläpitävä työryhmä (4-6 henkilöä), joka vastaa työhyvinvoinnin edistämisestä kouluyhteisössä koko muun henkilöstön kanssa. Lisäksi jokainen koulu kirjoittaa oman koulun henkilöstön työhyvinvointisuunnitelman alkukartoituksen tuloksiin perustuen. Työhyvinvointisuunnitelma arvioidaan ja täydennetään toimintatutkimushankkeen aikana. Aineistot analysoidaan tilastollisin menetelmin (kuvailevat tilastomenetelmät, faktorianalyysi, summamuuttujien muodostaminen faktoreista, Wilcoxonin testi, Mann-Whitney ja Kruskall-Wallis testi, Cronbach alpha kerroin) ja induktiivisellla sisällönanalyysillä. Lisäksi rakenneyhtälömallilla testataan "Koulun henkilöstön työhyvinvoinnin edistämisen sisältömallin" toimivuutta ja rakennetta alku- ja seuranta-aineistoihin perustuen. Saatujen tulosten perusteella mallia edelleen kehitetään. Tähän post doc -tutkimushankkeeseen tullaan liittämään myös vuoden 2010 aikana hoitotieteen perus- ja jatko-opiskelijoiden opinnäytetöitä, joista tehdään omat tutkimussuunnitelmat hankkeeseen liittyen.

Tämän tutkimuksen tulokset yhdessä testatun ja edelleen kehitetyn "Koulun henkilöstön työhyvinvoinnin edistämisen sisältömallin" kanssa tuottavat näyttöön perustuvaa tietoa koulujen henkilöstöille ja terveyden edistämisen ammattilaisille (esim. koulu- ja työterveyshoitajat) koulun henkilöstön työhyvinvointia edistettäessä. Lisäksi tämän tutkimuksen tuloksia ja toimintamalleja voivat hyödyntää laajemmin työhyvinvoinnin edistämistyössä hoito- ja terveysalan ammattilaiset, koulujen työntekijät ja hallinto sekä alan tutkijat ja kouluttajat.

Tutkijoiden yhteystiedot
Tutkimuksen vastaava tutkija, post doc -tutkija, TtT Terhi Saaranen
Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus, hoitotieteen laitos
PL 1627, 70211 KUOPIO
Sposti:terhi.saaranen@uef.fi
p. 0500 940242

Tutkimuksen johtaja, professori Kerttu Tossavainen
Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus, hoitotieteen laitos
PL 1627, 70211 KUOPIO
Sposti: kerttu.tossavainen@uef.fi
p. 040 512 7291

Laitoksen johtaja, ma. professori Hannele Turunen
Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus, hoitotieteen laitos
PL 1627, 70211 KUOPIO
Sposti: hannele.turunen@uef.fi
p. 040 355 2629

Kuva: Tutkija- ja yhteistyökumppaneiden tapaaminen Tallinnassa (National Institute for Health Development) joulukuussa 2009