Psykologian tutkimus

Psykologian tutkimus jakaantuu neljään vakiintuneeseen linjaan, jotka kytkeytyvät Itä-Suomen yliopiston koulutuksen, kasvatuksen, kulttuurin, hyvinvoinnin ja terveyden painoaloihin. Tutkimuksen lähestymistavalle on ominaista kontekstuaalisuus, ilmiöiden tarkastelu sosiaalisissa, kulttuurisissa ja historiallisissa yhteyksissään. Tutkimuksessa käytetään laadullisia ja määrällisiä menetelmiä, kulttuurienvälisiä vertailuja sekä seuranta- ja interventioasetelmia.

I ELÄMÄNKULUN, URIEN JA PERHEEN TUTKIMUSLINJA

Elämänkulun, urien ja perheen tutkimuslinjan tutkimusryhmän muodostavat emeritusprofessori Hannu Perho, dosentti ja yliopistonlehtori Merja Korhonen sekä tutkijat Jouko Kiiski, Vuokko Malinen, Kirsi Pankarinkangas, Sirpa Tokola-Kemppi ja Matti-Vesa Volanen.

Tutkimus kohdistuu elämänkulkuun, ammattiuriin, perheeseen, vanhemmuuteen ja parisuhteeseen. Päätösvaiheessa ovat pitkät seurannat luokanopettajien ja lastentarhanopettajien ammatillisen suuntautumisen yhteyksistä työn imuun ja työuupumukseen, leskien uudelleen avioituminen ja uusien liittojen alkuvuosien seuranta, avioerojen tekijöiden ja seurausten tutkimus sekä yksilöllistymistä ja koulutusta koskeva tutkimus.

II KOULUTETTAVUUDEN JA SOSIAALISTEN EROJEN TUTKIMUSLINJA

Koulutettavuuden ja sosiaalisten erojen tutkimuslinjan tutkimusryhmän muodostavat professori Hannu Räty, yliassistentti Katri Komulainen, tutkija Riitta Kärkkäinen, tutkija Maija Korhonen Itä-Suomen yliopistosta sekä tutkija Päivi Siivonen Helsingin yliopistosta ja opintopsykologi, PsT, Kati Kasanen Itä-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Tutkimusryhmän tavoitteena on sosiaalipsykologisesti tarkastella koulun toimintaa jäsentä-vien koulutettavuus- ja kykytulkintojentulkintojen muotoutumista, merkityksiä ja muutoksia sosiaalisten representaatioiden teorian, diskursiivisen ja retorisen psykologian sekä sosiaalisten erojen (sukupuoli, luokka) näkökulmasta.

III PSYKOLOGISTEN INTERVENTIOIDEN JA PSYKOTERAPIAN TUTKIMUSLINJA

Kliinisen psykologian lehtori, FT, psykoterapian erikoispsykologi, vaativan erityistason psykoterapeutti Ulla Hintikan tutkimus liittyy psykologisten interventioiden ja psykoterapian tutkimuslinjaan. Viimeaikaisia tutkimushankkeita ovat olleet prospektiivisen tutkimus 'Nuorten toipuminen nuorisopsykiatrisessa hoidossa', jonka tavoitteena oli selvittää psykiatriseen osastohoitoon tulevien nuorten kliinisten oireiden, kognitiivisten toimintojen, minäkuvan ja perhe- ja hoitosuhteiden muutoksen kautta nuorten toipumista nuorisopsykiatrisessa hoidossa. Seurantatutkimuksen 'Osastohoidossa olleiden nuorten toipuminen ja psykososiaalinen tilanne osastohoidon jälkeen - Miten nuoret jaksavat osastohoidon jälkeen' tavoitteena on selvittää ei-depressiivisten ja depressiivisten nuorten psykososiaalinen tilanne ja avohoidon tilanne 6 kuukautta osastohoidon päättymisestä.

IV ORGANISAATIOPSYKOLOGIAN TUTKIMUSLINJA

Tutkimuslinjan tutkimusryhmän muodostavat lehtori PsT Matti Kuittinen, PsT Martti Kejonen ja lehtori Pekka Kuusela (Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus). Tutkimus kohdistuu työelämän muutoksiin, alaistaitoihin, lisääntyvän kontrollin seurauksiin sekä kolmen ammattiryhmän (palveluorganisaation esimiehet, eläinlääkärit ja työterveyspsykologit) työn muutokseen. Näiden lisäksi tutkitaan korkeakoulujen opiskeluilmapiirien muutosta kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana sekä korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia valtakunnallisen aineiston (n= 3000) avulla. Psykologian oppiaineryhmä on lisäksi kerännyt valtakunnallisen aineiston vuosina 2002-2007 valmistuneitten psykologien (n= 353) opiskelu- ja työelämäkokemuksista.

Tutkimusryhmän yleisenä tavoitteena on tarkastella managerismin, NPM:n ja johtamisen substituuttien aiheuttamaa paradoksaalista tilannetta työorganisaatiossa. Tämä tarkoittaa lisääntyvää autonomiaa ja vapautta, jota rajoitetaan määräyksillä, ohjeilla, tulos- ja laatuvaatimuksilla sekä yksilöön kohdistuvalla intensiivisellä kontrollilla, seurannalla sekä arvioinnilla.