Perinteentutkimus

Perinteentutkimuksen opinnoissa perehdytään kansankulttuurin sisältöihin, muotoihin ja rakenteisiin niiden vanhemmista kerrostumista nykyaikaan. Tarkastelun kohteina ovat ajankohtaisten ainesten kuten muistitiedon, nykyperinteen ja populaarikulttuurin rinnalla kalevalainen runous, tavat ja rituaalit, kansanomainen maailmankuva ja mentaliteetit.

Alan opintoja läpäiseviä teemoja ovat muun muassa identiteettien ajalliset, paikalliset ja sosiaaliset prosessit sekä perinteen asema ja merkitykset yksilöiden ja yhteisöjen elämässä. Opiskelun edetessä on mahdollisuus suuntautua oman mielenkiinnon mukaan esimerkiksi suulliseen traditioon ja kerronnan prosesseihin, kansanuskoon ja mytologiaan, elämäntapojen sosiaalisiin ja aineellisiin muotoihin, sukupuolen merkityksiin tai kulttuurien nykyilmiöihin.

Perinteentutkimuksen perusopinnot antavat yleiskuvan oppiaineen alasta ja peruskäsitteistä sekä tutustuttavat perinteen lajeihin ja niiden tutkimushistoriaan. Aineopinnoissa perehdytään perinteentutkimuksen tutkimustraditioihin ja tutkimusmetodologiaan sekä opitaan omakohtaisesti tutkimuksen tekoa perinteentutkimuksen näkökulmasta ja sen menetelmin. Syventävien opintojen tavoitteena on oppia arvioimaan perinteentutkimuksen tekstejä, soveltamaan sen tutkimusmenetelmiä sekä käyttämään tieteellistä argumentointia ja esitystapaa.

Hakeminen

Opiskelijat valitaan kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmaan, jossa voi suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin (180 op) ja filosofian maisterin (120 op) tutkinnot. Pääaineensa opiskelijat valitsevat opintojen kuluessa.