Itämeren ruokavalio tulee

Kun puhutaan terveellisestä ruoasta, esimerkkinä mainitaan usein Välimeren ruokavalio. Mutta miksi mennä merta edemmäs kalaan?

Itämeren ruokavalio sisältää parhaat palat tutusta pohjoisesta elintarvikevalikoimasta, ja sen terveysvaikutuksia tutkitaan pintaa syvemmältä laajassa pohjoismaisessa interventiotutkimuksessa. Ilouutinen pullukoille: terveellinen ruoka saattaa ehkäistä lihavuuteen liittyviä sairauksia, vaikka paino ei putoaisikaan.

Itämeren ruokavalioon kuuluu 200 grammaa marjoja päivässä, kertovat Ursula Schwab (vas.) ja Marjukka Kolehmainen.

Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen yksikkö koordinoi pohjoismaista tutkimuksen huippuyksikköä, joka tutkii ravitsemuksen vaikutuksia tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Nämä lihavuuden kylkiäiset ovat kasvava kansanterveysongelma, jonka ratkaisemisessa ovat hyvät neuvot tarpeen. SYSDIET-huippuyksikkö yhdistääkin 12 tutkimusryhmän ja noin 200 tutkijan monitieteisen osaamisen uusien näkökulmien löytämiseksi niiden ehkäisyyn.

Yhteistyö huipentuu interventioon, jossa 300 koehenkilöä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Islannissa noudattaa puolen vuoden ajan niin sanottua Itämeren ruokavaliota. – Siinä korostuvat täysjyvävilja, kala, kasvikset, marjat sekä rypsi- ja rapsiöljy, intervention koordinoinnista vastaava dosentti Ursula Schwab kertoo.

– Näiden terveellisiksi tiedettyjen ruoka-aineiden vaikutuksia on tutkittu yksitellen, mutta nyt haluamme selvittää, miten ne vaikuttavat yhdessä.

Itämeren ruokavalio on Schwabin mukaan tuttuudessaan helppo markkinoida näillä leveysasteilla ja se vetää hyvin vertoja mainetta niittäneelle Välimeren ruokavaliolle. Esimerkiksi rypsiöljy on rasvahappokoostumukseltaan monipuolisempi kuin paljon ylistetty oliiviöljy.

Nyt ei laihduteta

Tutkimukseen värvätään liikapainoisia henkilöitä, mutta laihtua tutkimuksen aikana ei saa. – Laihtuminen on toki paras apu lihavuuden haittoihin, mutta tutkimuksessa olisi vaikeaa erottaa toisistaan laihtumisen aikaansaamat vaikutukset ja ruokavaliosta sinänsä saatu terveyshyöty, Schwab perustelee.

Tutkimuksen lähestymistapa on systeemibiologinen, mikä merkitsee, että tutkittavaa ilmiötä mallinnetaan laaja-alaisen, usein eri menetelmin kerätyn tiedon perusteella. Tutkijoita kiinnostavat Itämeren ruokavalion vaikutukset erityisesti tulehdustekijöiden toimintaan sekä rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan. Näitä tarkastellaan koko kehon tasolta kudos-, solu- ja geenitasolle asti.

Liikakilot vauhdittavat tulehdusta

Elimistöä stressaavasta sisäsyntyisestä tulehdustilasta ja tulehdustekijöiden roolista kroonisten sairauksien synnyssä puhutaan yhä enemmän. Lihavuus pitää yllä elimistön tulehdustilaa, koska rasvakudoksen tuottamien, tulehdusta edistävien adipokiinien toiminta kiihtyy, kun vararasvaa on kehossa liikaa.

Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään jo esimerkiksi, että rukiin käyttö hillitsee elimistön tulehdusgeenien toimintaa. – Positiivinen vaikutus tulehdustekijöihin on myös sinisten ja punaisten marjojen sisältämilläflavonoideilla, SYSDIET-huippuyksikön tieteellinen sihteeri, erikoistutkija Marjukka Kolehmainen kertoo.

Rukiin syömisen on osoitettu lisäksi parantavan insuliinineritystä lihavilla ilman laihtumistakin. Mustikoiden ja muiden tummien marjojen sisältämät antosyaanit voivat osaltaan vaikuttaaedullisesti sokeriaineenvaihduntaan. – Tutkimme nyt, voidaanko tämä vaikutus havaita myös ihmisessä, Kolehmainen sanoo.

Schwab ja Kolehmainen odottavat Itämeren ruokavaliolta kokonaisuutena samansuuntaisia tuloksia ja vaikutusmekanismien entistä syvällisempää tuntemusta. – Tosin liikapainoisen häiriintynyt aineenvaihdunta on haaste tulosten tulkinnalle.

– Sairauksien riskiä lihavilla lisää osaltaan se, että ravinnosta saatu rasva ei heillä siirrykään normaalia vauhtia rasvakudokseen, vaan jää verenkiertoon seilaamaan. Näin rasva pääsee tukkimaan verisuonia ja kertymään sellaisiin kudoksiin, joihin sitä ei paljoakaan pitäisi päästä varastoitumaan. Laihdutus ja sitä seuraava rasvakudoksen toiminnan herkistyminen saa rasvat taas siirtymään vikkelämmin pois verestä vahinkoa aiheuttamasta, Kolehmainen havainnollistaa.

– Nyt katsotaan, voidaanko ruokavaliolla ilman laihduttamista saada myös edullisia vaikutuksia aikaan.

– Sellaista kantaa emme ota, ettei lihavan kannata laihtua. Mutta koska laihtuminen ja laihtumistuloksen säilyttäminen on monille vaikeaa, on iloinen uutinen, jos kohtuullisen lihava voi varjella terveyttään ruokavalion keinoin. Samaan tapaan liikunta voi suojata pyöreää ihmistä aineenvaihdunnan häiriöiltä.

Paljon tiedetään jo geenien merkityksestä kansansairauksien taustalla. Nyt etsitään keinoja tunnistaa geeniperimän perusteella myös ne potilaat, jotka ovat herkimpiä ruokavalion muutoksille. Geenien perusteella jo varhain aloitettu ruokavaliohoito voisi auttaa ehkäisemään sairauden etenemistä ja pärjäämään ilman lääkkeitä.

Uraauurtava ponnistus

Kaikissa Pohjoismaissa pääpiirteiltään samanlaisena toteutettavan ravitsemusintervention valmistelu ja toteuttaminen on haaste sekä tutkijoille, koehenkilöille että logistiikalle, kun esimerkiksi ruokavalioon kuuluvat marjat, viljatuotteet ja ravintorasvat jaetaan osallistujille puolen vuoden ajan.

– Näin laaja ja rankka interventio on kansainvälisestikin merkittävä, ja kun aineistossa on geeniperimää kaikista pohjoismaista, sitä voi pitää jopa uraauurtavana.

– Avainasemassa ovat silti ammattitaitoiset ravitsemusterapeutit, sillä ilman heidän antamaansa ohjausta ja motivointia ei hienokaan tutkimussuunnitelma toteudu, Schwab korostaa.

Itämeren ruokavalio SYSDIET-interventiossa

  • Kalaa kolmesti viikossa (josta rasvaista kalaa kahdesti)
  • Kasviksia puoli kiloa päivässä
  • Marjoja 200 g päivässä (sisältyy kasvisannokseen)
  • Viljatuotteet pääasiassa täysjyväviljaa
  • Kasviöljyt ja kasviöljypitoiset leipä- ja ruoanvalmistusrasvat
  • Maitovalmisteet rasvattomia tai vähärasvaisia
  • Liha ja lihavalmisteet vähärasvaisia
 
Teksti: Ulla Kaltiala Kuva: Raija Törrönen
Juttu on julkaistu Saima-lehden numerossa 1/2009