Toteutus

Tutkimus toteutetaan toimintatutkimuksen keinoin. Tutkimuksen ytimessä on palvelutehtävä: tutkijat muotoilevat tutkimuskysymyksiä ja hakevat vastauksia toimijaverkoston yhteisiin haasteisiin.

Ympäristöpolitiikan kannalta olennaisia kysymyksiä ovat:

1)  Mitä ovat Pohjois-Karjalan luonnonvarojen käytön kipupisteet ja potentiaaliset konfliktit

 2) Miten yhteisöjen ja julkisorganisaatioiden dokumentaatio kuvaa ympäristöhallinnan jännitteitä

3) Millaisia käsityksiä toimijoilla on yhteishallinnan tarpeellisuudesta, tavoitteista ja edellytyksistä

Hankkeen yhteistyökumppani on Pohjois-Karjalan Ely-keskuksen hallinnoima Freshabit Koitajoki –hanke. Sen tavoitteena on integroida uudella tavalla erilaisia vesistöjen tilaan vaikuttavia toimijoita, lisätä eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Freshabit -hanke yhdistää vesien- ja muun luonnonsuojeluun metsätalouden ja maaseudun kehittämisen.

 

Ympäristöpolitiikan näkökulma

Dokumenttiaineiston – sekä yhtiöiden että julkisorganisaatioiden – analyysi luo pohjatiedon Koitajoen alueen kehittämisen ja vesistöhallinnan mahdollista kipupisteistä.  Arviointien ja kaavoitukseen liittyvien lausuntojen sekä mediakeskustelujen tekstianalyysin avulla avataan mahdollisten ristiriitojen taustoja.

Haastatteluilla kartoitetaan toimijoiden käsityksiä yhteishallinnan tavoitteista, alueen kehittämisestä ja ympäristön tilasta. Tärkeä tavoite on avata ja analysoida  yleisesti lausumattomia, ympäristön tilaan ja sen hallintaan liittyviä ongelmakohtia.  

 

Ympäristöoikeudellinen näkökulma 

Lainopillisen analyysin apuna käytetään empiirisen ympäristöoikeuden menetelmiä. Arvioidaan sovittelun ja yhteishallinnan oikeudellista vaikuttavuutta eri tilanteissa. Asiantuntijahaastatteluiden avulla kartoitetaan neuvottelu- ja sovitteluprosessien oikeudellisia reunaehtoja erilaisissa luonnonvarojen käyttötilanteissa. Oikeudellisia kysymyksiä ovat mm.

1) Erilaisten oikeudellisten osallistumisjärjestelmien (esim. YVA, osallistumis- ja arviointisuunnitelma maakuntakaavoituksessa, ympäristöluvan kuuleminen) suhde sovitteluun ja yhteishallintaan: osallistuminen ennen virallista prosessia ja/tai sen aikana.

2) Luonnonvarojen käyttö ilman oikeudellisia osallistumisjärjestelmiä (esim. metsänkäyttö);

3) Miten sovittelu ja oikeudelliset normit voisivat lomittua jouhevasti;

4) Miten varmistetaan eri toimijoiden oikeusturva eri tilanteissa, esim. sopimusten jatkuvuuden turvaaminen omistajanvaihdoksissa;

5) Miten hanke liittyy tavoitteeseen yhtenäistää eri ympäristölakien osallistumismenettelyitä (ks. yhteistyökumppanit – YM:n hanke) ;

6) Milloin tarvitaan oikeudellista ”perälautaa” neuvottelumenettelyiden takarajaksi 

 

Maantieteellinen näkökulma

Koitajoki valuma-alueineen on maantieteellisesti erityinen. Samoin alueen kulttuurit, muun muassa karjalainen ja savo-karjalainen kyläperinne on omaleimaista ja erityistä. SOVIKO hyödyntää maantieteen viimeisimpiä menetelmiä ympäristömuutosten ja kylien kulttuurisen perinnetiedon tulkinnoissa. Avainlaji muutosten tulkinnalle on Koitajoen planktonsiika (Coregonus lavaretus pallasi). Paikallinen tieto on yhtä tärkeää kuin luonnontieteelliset tulkinnat vesistön muutoksista.