Yle uudizet karjalakse. Terveh teile!

Natalia Giloeva oppi karjalan kielen mummoltaan. Nyt hän kääntää ja lukee karjalankielisiä uutisia radiossa ja tekee kielen tutkimusta yliopistossa. 

- Ei mummoni varmastikaan ajatellut elvyttävänsä karjalan kieltä puhuessaan sitä minulle. Se oli vain hänellä vahvempi kieli kuin venäjä, kertoo Giloeva karjalan kielen ensikosketuksestaan kotimaassaan Aunuksen Karjalassa.

Giloeva on mukana Kiännä!-hankkeessa, jonka tarkoituksena on tukea erityisesti karjalan kielen elvytystyötä Suomessa ja Venäjän Karjalassa. Hän on virkavapaalla Petroskoin yliopistosta, jossa hän toimii karjalan opettajana. Suomessa hän tekee väitöskirjaa rajakarjalaismurteista. Tämän vuoden alusta hän on myös lukenut uutisia karjalaksi Yle Pohjois-Karjalan taajuuksilla. Uutisia voi seurata myös verkosta.

– Uutisille on ollut tarvetta, koska Suomessa on yhä noin 5 000 karjalan kielen taitoista. Myös Venäjän Karjalasta tulleita karjalankielen puhujia uutiset ovat ilahduttaneet.
Yliopistollekin uutiset ovat tärkeät. Karjalan kieltä opetetaan ja opiskellaan Suomessa vain Itä-Suomen yliopistossa, joten uutiset tuottavat materiaalia paitsi opiskelijoille myös opettajille ja tutkijoille.

Giloeva pitää verkkopäiväkirjaa siitä, mitä valintoja tekee uutisia kääntäessään.
– Uhanalaisen vähemmistökielen kääntäminen on hyvin erilaista kuin aktiivisesti käytössä olevan kielen kääntäminen. Läheskään kaikille nykykielen sanoille ei löydy suoraa vastinetta.
Giloeva lähtee kuitenkin siitä olettamuksesta, että kaiken voi kääntää karjalaksi. Myyräntyötä hän teki viimeksi muun muassa uutisissa olleen bändi-sanan käännöksen kanssa. 
– Karjalan kielessä on olemassa sana joukkoveh, joka viittaa bändiin. Otin kuitenkin varmuuden vuoksi yhteyttä karjalan kielellä esiintyvään muusikkoon Santtu Karhuun, ja yhdessä tulimme siihen tulokseen, että käytämme uutisissa lainasanaa "bändi", joka viittaa ehkä paremmin nykyajan bändeihin.

Giloeva puhuu itse ja käyttää uutiskielessäkin livvinkarjalaa. Karjalan kieli jakautuu kahteen päämurteeseen, livvinkarjalaan ja varsinaiskarjalaan. Giloeva toivoo, että uutisia voitaisiin lukea tulevaisuudessa myös muilla karjalan murteilla, koska palautteiden mukaan sillekin olisi tilausta. 
– Kielen tulevaisuus riippuu lopulta kuitenkin itse karjalan puhujista. Jos karjalan kielen taitoiset eivät puhu sitä itse lapsilleen, kieli kuolee väistämättä. 
Onneksi elvytystyöhön on kuitenkin herätty. Vielä ei ole liian myöhäistä. 

Teksti: Nina Venhe Kuva: Varpu Heiskanen

Lisätietoa

Kiännä!-hankkeen blogi: http://kianna-hanke.blogspot.fi/ 
Natalia Giloevan Facebook-sivut