Vuorovaikutus vaatii kuuntelemisen taitoa

Kiinnostus ryhmävuorovaikutukseen veti huippukaratekan Pasi Hirvosen akateemiselle uralle. Jo lukion psykologian kurssilla hän selvitti nuorten urheilijoiden roolien jakautumista harjoituksissa. Nyt Hirvonen tekee pioneeritutkimusta pienryhmien vuorovaikutuksesta Itä-Suomen yliopiston sosiaalipsykologian tutkijana.

Mitä tapahtuu pienryhmän vuorovaikutuksessa, ja miten sitä voi tutkia? Nämä kysymykset ovat kiehtoneet Pasi Hirvosta lukioajoista lähtien.

– Tein lukion sosiaalipsykologian kurssitehtävän Kuopion Karateseuran junioreista. Havainnoimme parityönä, miten juniorien roolit jakautuivat harjoituksissa. Ryhmäteemat ovat aina olleet kiinnostukseni kohteena.

Nyt Hirvonen hakee vastauksia kysymyksiin yhteiskuntatieteiden laitoksen sosiaalipsykologian tutkijana.

Tekeillä oleva väitöstutkimus on tuottanut Hirvoselle tietoa siitä, millaista pienryhmän vuorovaikutus on parhaimmillaan.

– Hyvän ryhmätoiminnan kannalta on tärkeää, että henkilöt pystyvät asettumaan toistensa asemaan. On oltava valmis kuuntelee toista ja muuttamaan omaa asemaansa. Jos ryhmä on olemassa jotain yhteistä tehtävää varten, silloin keskeistä on suoriutua tehtävästä ja tehdä yhdessä päätöksiä eikä klikkiytyä yksilöiden välisiin suhteisiin, Hirvonen kertoo.

Ryhmäkokouksissa korostuvat ennen kaikkea puheenjohtajan rooli ja hänen vuorovaikutustaitonsa.

– Puheenjohtajan on kyettävä näkemään laajoja kokonaisuuksia, jakamaan puheenvuoroja ja olemaan avoin erilaisille näkökulmille.

Toisen asemaan asettuminen on pienryhmäviestinnän avainsana Hirvoselle. Tieteellisesti puhutaan positioinnista.

Hirvonen hyödyntää positiointiteoriaa pienryhmien vuorovaikutuksen tutkimisessa. Teoria selittää sosiaalisten suhteiden dynamiikkaa diskursiivisena toimintana, jota ohjaavat ryhmän jäsenten tilannesidonnaiset oikeudet ja velvollisuudet toimia tietyllä tavalla.

Teoriaa ei ole juuri käytetty pienryhmien vuorovaikutuksen tutkimisessa, joten Hirvonen on edelläkävijä alallaan. Viime kesänä hän tapasi positiointiteorian keskeisen kehittäjän, sosiaalipsykologi Rom Harrén konferenssissa.

Maailmalla positiointiteoriaa on käytetty muiden muassa tutkimuksissa, joissa pyritään ymmärtämään kulttuurien välisiä ryhmäkonflikteja. Siinä riittää tehtäväkenttää.

Väitöskirjaansa varten Hirvonen on tutkinut kahden suomalaisen asiantuntija- ja tutkimusorganisaation johtoryhmien kokouksia. Seitsemän kokousta voi kuulostaa vähäiselle otokselle, mutta pitkistä kokouksista kertyi tuhatkunta sivua litteroitua materiaalia.

Tutkimus on tuottanut englannin- ja suomenkieliset tutkimusartikkelit, ja lisää julkaisuja on tulossa.

– Ensimmäinen tutkimustulos on se, että positiointiteorian avulla voidaan tarkastella meille usein tiedostamatonta vuorovaikutuksen mikrodynamiikkaa, kun haluamme ymmärtää, mitä pienryhmäkokouksissa tapahtuu, ja miten päätöksentekoprosessi etenee positioiden kautta. Lisäksi positointi on yhteydessä siihen, miten voimme ratkaista konflikteja, Hirvonen vastaa.

Huippukaratekan kilpaura päättyi Bakun kisoihin

Sosiaalipsykologian tutkija Pasi Hirvonen tunnetaan maailman tason karatekana. Akateeminen ura ja huippu-urheilu ovat myös sopineet hyvin yhteen. Tutkijan työn vapaa aikataulu on mahdollistanut osallistumiset tärkeisiin harjoituksiin ja kilpailuihin.

– Karatessa ja tutkijatyössä on yhtymäkohtia. Molemmissa on itse vastuussa tekemisistään, ja kilpailu on kovaa, Hirvonen kertoo.

Karateharrastus alkoi 24 vuotta sitten, kun Karate Kid- ja James Bond -elokuvat tekivät vaikutuksen nuoreen Hirvoseen.

– Karatesta tuli minulle huippu-urheilua huomaamatta. Yläasteen lopulla aloin kilpailla säännöllisesti.

Hirvonen pääsi karaten maajoukkueen valmennusryhmään vuonna 2000. Kata-liikesarjoissa kilpailleen Hirvosen saavutukset ovat kovaa luokkaa: hän on voittanut yhdeksän suomenmestaruutta ja ollut kahdesti viides EM-kisoissa. MM-kisoissa hän on sijoittunut kuudentoista parhaan joukkoon.

– MM-taso on jo todella kova, kun vastassa on karaten täysammattilaisia.

Nyt tilanne on uusi Hirvoselle: hän päätti karatekilpailu-uransa European Games -kisoihin Bakussa kesäkuussa.

– Bakun kisat olivat kokemuksena käsittämättömän hieno. Järjestelyt olivat viimeisen päälle. Mutta nyt kilpailu-ura on ohi. Harjoittelua jatkan edelleen, mutta kilpailukipinää ei enää ole.

Valmennustehtävät kiinnostavat edelleen kolmen danin musta vyön karatekaa Hirvosta. Tiedusteluja on jo tullut maajoukkuevalmennukseen pariin.

Teksti Risto Löf Kuvat Raija Törrönen