Vuorovaikutuksesta ja kansainvälistymisestä voimaa yliopistoon

Saima 1/2015

Uusi akateeminen rehtori Jaakko Puhakka avaa ovia.

Professori Jaakko Puhakka aloitti Itä-Suomen yliopiston akateemisena rehtorina vuoden alussa. Puhakka haluaa lisätä yliopiston sisäistä vuorovaikutusta ja kansainvälisyyttä.

Monitieteisteisessä yliopistossa sisäistä yhteistyötä kannattaa Puhakan mielestä vahvistaa entisestään.
– Meiltä odotetaan käytäntöön vietävissä olevia ratkaisuja yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin, elinympäristön ja luonnonvarojen riittävyyden haasteisiin. Niihin ei yhden tieteenalan kautta ratkaisuja löydy, vaan pitää osata koostaa uudenlaisia joukkueita yli teknisten raja-aitojen.
Kansainvälistyminen taas on rekrytoinneistakin lähtevää.
– Olemme vahvempi akateeminen toimija, kun meillä on entistä monitaitoisempi opettaja- ja tutkijakunta.

Akateemisena rehtorina Puhakka saa vastuulleen opetuksen ja tutkimuksen kehittämisen uuden rehtorin Jukka Mönkkösen työparina. Toimikausi kestää viisi vuotta.
Yksi yliopiston tavoitteista on olla Suomen yliopistollisten oppimisympäristöjen ykkönen vuonna 2020. Mitä tavoite näkyy yliopiston opetuksessa?
– Tärkeintä on, että opetussisällöt antavat valmiudet tulevaisuuden rakentajille. Sisältöjen lisäksi innostuksen ja kipinän oppimiseen on sytyttävä ja säilyttävä. Näitä odotetaan oppimisympäristöjen ykköseltä.
Digitalisaatio on teollisuuden muutosvoima ja Suomi näyttää toisenlaiselta kymmenen vuoden kuluttua, Puhakka muistuttaa.
– Opetuksessa tieto- ja viestintätekniikan käyttö liittyy erityisesti opettajan ja opiskelijan vuorovaikutuksen kehittämiseen opetustilanteessa. Avointen, suurten online-kurssien tarjonta ja laatu kasvavat koko ajan. Ne ovat varteenotettava mahdollisuus esimerkiksi luonnontieteiden perusopetuksessa. Näin yliopiston opettajille vapautuu aikaa toimia opiskelijoiden henkilökohtaisina valmentajina luokkahuoneissa, kuppiloissa ja laboratorioissa.

Kehittämistyössä täytyy pitää mielessä, että oppimisyhteisön vuorovaikutus lisääntyy. Verkkokurssit toimisivat itseään vastaan, jos ne edesauttaisivat syrjäytymistä.
– Bittien syövereihin uppoutumisesta on ihan riittävästi kokemusta verkkopelaamisen tultua kaikkien ulottuville. Toisena näkökulmana on hyvä muistaa, että meille suomalaisille jatkuva vuorovaikutus ei aina ole luontevin olotila. Tutkijoina meillä pitää olla malttia ottaa uusia konsteja käyttöön hallitusti, että kykenemme myös analysoimaan muutosten vaikutukset.

Puhakka siirtyi työhön vararehtorin tehtävästä Tampereen teknillisen yliopistosta, jossa hän on työskennellyt 1980-luvulta alkaen. Ulkomailla hän on toiminut tutkimus- ja opetustehtävissä kaikkiaan seitsemän vuoden ajan. Enon Louhiojalta kotoisin oleva Puhakka palaa Pohjois-Karjalaan 42 vuoden jälkeen.
– On tässä lukkarin rakkautta alueellisesti, kun olen tältä suunnalta kotoisin ja koko ikäni jossain muualla lukion jälkeen töitä tehnyt. Itä-Suomen eteen asioiden tekeminen on hyvin mieluista.
Vuoden 2010 yliopistojen yhdistyminen vaikuttaa Puhakan mukaan siihen, ettei olla puolustusasetelmissa, vaan rakennetaan uutta.
– UEF on tehnyt menestyksekkäitä uudistuksia. Jatkuvaa kehittämistä tarvitaan ja siihen löytyy varmasti valmiutta. Profiloituminen on yksi yliopistomaailman avainsanoja ja sitä on jo rohkeasti lähdetty Itä-Suomen yliopistossa tekemään.

Mitä Puhakka toi mukanaan Tampereelta?
– Tekniikan alalla tietty suoraviivainen lähestymistapa on yleensä hyväksi, kun asetetaan selkeitä osatavoitteita ja edetään askel kerrallaan. Insinööripuolella kytkennät elinkeinoelämään ja teollisuuteen ovat luontevia, ja toivon, että saadaan niin opetukseen kuin tutkimukseen enemmän yhteistyötä.
Vapaa-ajallaan akateeminen rehtori Puhakka liikkuu paljon. Hän viihtyy niin metsässä vaimon ja mäyräkoiran kanssa kuin maantiellä harrikan selässä.

Teksti: Virpi Komulainen Kuva: Varpu Heiskanen