Vaikuttavampia sote-palveluja

Tutkimusta sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuudesta tarvitaan sote-uudistuksen myötä entistä enemmän.

Teksti Sari Eskelinen Kuvat Raija Törrönen, Tuija Hyttinen ja Sari Eskelinen

Yhteiskunnallinen tilaus sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden tutkimukselle on suurempi kuin koskaan, arvioi professori Marja Vaarama. Väestö ikääntyy ja maailma monimutkaistuu. Näiden muutosten keskellä myös ihmisten ongelmat ovat yhä monimutkaisempia, ja tarvitaan tietoa heille suunnattujen palvelujen vaikuttavuudesta – mikä toimii, mikä ei.

– Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaina ihmisillä on oikeus saada vaikuttavaa palvelua tarpeeseensa. Työntekijällä on oikeus tietää, millainen toiminta on vaikuttavaa ja veronmaksajilla on oikeus siihen, että verorahat käytetään vaikuttavasti ja hyvin.

Julkisessa puheessa palvelujen vaikuttavuudesta korostuu usein talous. Vaarama kummastelee ”eurot edellä” -ajattelua.

– En voi ymmärtää, miksi yritystuet nähdään investointeina yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen, mutta ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja koulutukseen investoinnit nähdään kuluerinä. Halpuus on otettu hyveeksi.

Samaan aikaan kustannusvaikuttavia palveluja ollaan lakkauttamassa.

– Olemme tutkimuksissa osoittaneet esimerkiksi, että monialainen pitkäaikaistyöttömien ohjaus ja neuvonta on kustannusvaikuttavaa, ja tätä palvelua ollaan nyt lopettamassa.

Vaarama johtaa Itä-Suomen yliopistoon perustettua Vaikuttavuuden talo -foorumia, joka kokoaa yliopistossa tehtävän hyvinvointiin ja terveyteen liittyvän tutkimuksen ja koulutuksen saman virtuaalisen katon alle. 4.–5. joulukuuta Itä-Suomen yliopistossa järjestetään ensimmäiset Vaikuttavuuden tutkimuksen päivät.

– Vaikuttavuuden tutkimusta pitää vahvistaa edelleen ja meillä se on nostettu yhdeksi tutkimuksen keihään kärjeksi.

 

Vaarama on tutkinut sosiaalipalvelujen vaikuttavuutta pitkään. 2000-luvun loppupuolella hän selvitti kansainvälisessä hankkeessa, millainen hoiva on elämänlaadun kannalta vaikuttavaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhusten kotipalveluja, palveluasumista, laitoshoitoa ja dementoituneiden palveluja viidessä eri maassa.

Hoivan hyvään lopputulokseen vaikutti muun muassa se, että työntekijät kuuntelivat asiakkaitaan ja asiakas koki tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi.

– Johtamisen merkitys oli erittäin tärkeä. Hoiva oli sitä vaikuttavampaa, mitä selkeämpi missio johtajalla oli palvelun tavoitteesta sekä mitä selkeämmin ja reilummin työnjaot määriteltiin. Avoin ja keskusteleva ilmapiiri johtamisessa lisäsi myös vaikuttavuutta.

Parhaillaan Vaarama johtaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa PROMEQ-hanketta, jossa muun muassa kehitetään luotettavia mittareita hyvinvoinnin ja terveyden edistämistoimien vaikuttavuuden arviointiin. Tutkimus on jo osoittanut, että kotona asuville ikäihmisille suunnattu ryhmämuotoinen palveluohjaus  on kustannusvaikuttavaa.

– Tavoitteenamme on tuottaa sellainen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen malli, jossa selvitään rajatulla määrällä kohtuullisen helposti käyttöön otettavia indikaattoreita, joiden on tutkimuksessa osoitettu olevan avaintekijöitä hyvinvoinnin ja terveyden muodostumisessa.

Ainutlaatuiseksi PROMEQ-hankkeen tekee se, että siinä on pystytty käyttämään kontrolloituja koeasetelmia sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden tutkimisessa.

– Pystyimme osoittamaan, että sosiaalipalvelujen tutkimuksessa tämä on mahdollista.

 

Suuret tietomassat ja tekoäly avaavat Vaaraman mukaan tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden tutkimukseen.

– Tekoälyn avulla suurista tietomassoista on mahdollista luoda erilaisia sosiaalityön palvelupolkuja, joita itse olen hakenut monimuuttujamenetelmillä.

Tässä tarvitaan suuria datamassoja, joita Suomessa löytyy lukuisista sosiaali- ja terveydenhuollon rekistereistä. Rekisteritutkimuksen professori Reijo Sund on kutsunut Suomea rekisteriaineistojen luvatuksi maaksi. Maassamme on kerätty yksilötasoisia rekisteritietoja 1950-luvulta lähtien ja rekisterit kattavat koko väestön. Henkilötunnuksen käyttöönotto 1960-luvun puolivälissä oli käänteentekevää, sillä se mahdollisti saman henkilön tietojen yhdistämisen.

– Pystymme Suomessa tekemään koko maan kattavia seurantatutkimuksia, joissa seuranta-ajat ovat pisimpiä maailmassa.

Näitä rekisteritietoja on hyödynnetty muun muassa terveyspalvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa.

– Rekisterit sopivat erityisesti todellisen elämän vaikuttavuuden arviointiin, koska ne sisältävät tietoa kaikista hoidetuista.

Sund on tutkinut muun muassa THL:n PERFECT-hankkeessa lonkkamurtumien hoitoketjuun sisältyviä palveluja ja niiden vaikuttavuutta. Hänen mukaansa hyvälaatuistakaan vaikuttavuustietoa ei aina osata tai haluta käyttää toiminnan kehittämiseen.

– Usein tarvittaisiin myös nykyistä monipuolisempaa datojen tietosisältöä. Suomessa voisi olla myös kansallisia laaturekisterejä, joissa vaikuttavuuden arviointiin tarvittavaa tietoa kerättäisiin systemaattisesti rakenteiseen tyyliin Ruotsin tavoin.

Perusterveydenhuolto oli rekisteritietojen keräämisessä pitkään katveessa. Työterveyshuolto ja yksityisten palvelujen käyttö puuttuvat edelleen kansallisista rekistereistä.

– Parannettavaa olisi myös rekisteritietojen käyttämisessä potilaan elämänlaadun muutosten näkökulmasta.

Haasteista huolimatta Sund näkee, että rekisteripohjaisella vaikuttavuustutkimuksella on käyttöä. Esimerkiksi sote-uudistuksen yhteydessä on puhuttu paljon valinnanvapaudesta.

– Miten valinnanvapaus voisi toteutua, jos meillä ei ole käytettävissä olevaa vertailutietoa eri palveluntuottajien vaikuttavuudesta?

 

Professori Janne Martikainen on StopDia-hankkeessa selvittänyt diabeteksen ehkäisytoimien kustannusvaikuttavuutta. Hän on Vaikuttavuuden talo -foorumin varajohtaja.

– Yhteiskunnan näkökulmasta diabetes on kallis. Vuoteen 2030 mennessä meillä on käsillä kahden miljardin euron lisälasku pelkästään tyypin 2 diabetekseen liittyen.

Kansallisen seuranta-aineiston ja uusimman tyypin 2 diabeetikoiden hoitoa koskevan tutkimustiedon perusteella StopDia-tutkimuksessa on pystytty laskemaan interventioiden tuomia säästöjä.

– Jo pienillä teoilla voidaan tuottaa merkittävästi terveyshyötyjä ja laadukkaita elinvuosia kustannusneutraalisti.

Tutkimuksessa tuotetaan matemaattinen arviointimalli, jonka avulla erilaisten interventioiden kustannusvaikuttavuutta on mahdollista ennakoida.

– Tätä lähestymistapaa käytetään nykyisin jo rutiininomaisesti lääkkeiden hinta- ja korvattavuuspäätösten yhteydessä.

Seuraavassa vaiheessa kustannusvaikuttavuuden arviointi toteutetaan StopDia-tutkimuksen rekisteripohjaisena jatkoseurantajana, jossa kerätään tietoa tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden terveyspalveluiden käytöstä ja lääkeostoista kansallisista reksitereistä.

– Esimerkiksi diabeteksen ilmaantuvuutta voimme seurata Kelan reseptitiedoston tietojen perusteella.

Terveydenhuollossa ollaan menossa kohti entistä yksilöllisempiä hoitoja ja palveluja. Martikaisen mukaan tämä koskee myös elintapainterventioita.

– Pyrimme tunnistamaan muun muassa tekoälyä hyödyntäen henkilöt, jotka suurimmalla todennäköisyydellä sitoutuvat StopDian tyyppisiin interventioihin, jolloin me voimme optimoida kustannusvaikuttavuuden tarjoamalla oikean tyyppisiä palveluita oikeille ihmisille.

Itä-Suomen yliopistossa tehdään jo nyt runsaasti vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustutkimusta.

– Yhdistämällä tätä osaamista läpileikkaavasti hyvinvointiin ja terveyteen liittyvään tutkimukseen meillä on mahdollisuus ottaa selkeä johtava asema Suomessa ja olla kansainvälisesti tunnustettu toimija myös vaikuttavuustutkimuksen sektorilla.

Martikaisen mukaan yliopiston on tärkeää olla mukana myös Kuopion alueelle syntymässä olevassa innovaatioekosysteemissä sekä sote-tietojen toisiokäytön hyödyntämisessä tutkimuksessa ja palveluiden kehittämisessä.

Moniammatilliset Sote-opinnot vastaavat työelämän haasteeseen

Itä-Suomen yliopistossa on tehty uraauurtavaa työtä sosiaali- ja terveydenhuollon osaajien moniammatillisten opintojen kehittämisessä. Syksystä alkaen kaikki sosiaali- ja terveysalan tutkintoja opiskelevat osallistuvat opintojensa aikana yhteisiin sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillisiin (Sote) -opintoihin.

– Sosiaali- ja terveydenhuolon alan ammattiryhmät ovat pitkään olleet eriytyneitä, vaikka moniammatillisesta yhteistyöstä on keskusteltu kauan. Työelämässä on kuitenkin vaikea tehdä yhteistyötä, jos erillisiin ammatteihin on sosiaalistuttu jo koulutuksessa, moniammatillisia Sote-opintoja koordinoiva yliopistonlehtori Tuula Kivinen sanoo.

Akateeminen rehtori Harri Siiskonen muistuttaa, että uuden koulutusavauksen taustalla on Suomen laaja-alaisin sosiaali- ja terveydenhuollon koulutustarjonta.

– Tämä luo meille erinomaiset edellytykset vastata sote-integraation moniammatillista osaamista edellyttäviin haasteisiin. Laadukkaalle, tutkimukseen pohjautuvalle moniammatilliselle koulutukselle on olemassa suuri tarve.

Tänä lukuvuonna opiskelijoille tarjotaan yhdeksän opintopisteen laajuiset moniammatilliset sote-opinnot. Kaikki alan opiskelijat suorittavat vähintään viisi opintopistettä, johon sisältyy pakollisena sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään perehdyttävä opintojakso. Tulevaisuudessa opintoihin osallistuu noin 700 opiskelijaa vuosittain.

Opinnot on kehitetty yhteistyössä usean oppiaineen kanssa.

– Emme ole koskaan aiemmin tehneet näin isossa mittakaavassa oppiainerajat ylittävää opetusta, Kivinen kertoo.

Opetuksessa hyödynnetään erilaisia opetusmenetelmiä monipuolisesti. Opetukseen suunnatulla kehittämisrahalla on suunniteltu kotihoitoa koskeva simulaatio. Lisäksi hyödynnetään muun muassa verkkopedagogiikkaa.

– Meillä on iso joukko opiskelijoita eri pääaineista, joten kehitämme jatkuvasti uudenlaisia joustavia opiskelemisen tapoja. Opetuksessa on jatkuvan kehittämisen idea, ja keräämmekin opiskelijoilta palautetta kaikista opintojaksoista.

Syksyllä uusi koulutuskokonaisuus käynnistyi moniammatillisen sote-johtamisen kurssilla. Sosiaalityötä opiskelevan Miia Karttusen mielestä johtamisen kehittäminen erityisesti asiakkaiden näkökulmasta on kiinnostavaa.

– Tulevaisuudessa sosiaalityössäkin on entistä vahvemmin pystyttävä perustelemaan, miksi työtä tehdään.

Tämä vaatii sitä, että osaamisen johtaminen korostuu entistä enemmän. On hienoa, että jo opinnoissa päästään ylittämään ammattirajoja.

Hammaslääketieteen opiskelija Jonni Nykäsen opinnoissa käydään jo nyt paljon läpi lääkäreiden ja hoitajien yhteistyötä.

– On hyvä, että tätä laajennetaan ja opetetaan toimimaan sosiaali- ja terveysalan uudessa ympäristössä. Eihän kukaan meistä työskentele omassa kuplassaan vaan usein osana isoa organisaatiota.

Julkaistu Saima-lehdessä 3/2018