Uudet oppimisympäristöt valmentavat työelämää varten

Saima 2/2015

Kielikeskus on panostanut viimeisen vuoden aikana moderneihin oppimisympäristöihin toimitilapalveluiden ja tietotekniikkapalveluiden avulla. Opintoja suoritetaan uudenlaisissa luokissa ja sähköisissä ympäristöissä.

Olemme jo kauan toteuttaneet sulautuvaa opetusta tähtäimenämme tarjota kaikki tutkintojen edellyttämät kieli- ja viestintäopinnot monimuotoisesti. Nyt pääsimme uudistamaan fyysisiäkin tiloja niin, että ne vastaavat uusia oppimiskäsityksiä ja teknologiaa, tiivistää kielikeskuksen johtaja Raija Elsinen.

Uudistuksia on toistaiseksi tehty vain Joensuussa. Tavoitteena on kuitenkin uudistaa tiloja myös kahdella muulla kampuksella.

Kielikeskuksella on laaja opiskelijoiden kirjo. Näin ollen tarpeita erilaisiin järjestelyihin on paljon. Ruotsin opettaja Sinikka Kettunen kertoo tästä esimerkin.

– Ruotsin opintoihin kuuluvia suullisia tehtäviä suoritetaan meillä nykyisin niin, että opiskelija tekee videotallenteita ja lähettää ne minulle sähköpostitse.

Näin opiskelija saa hioa esitystään ja lähettää sen opettajalle vasta, kun kokee tehtävän olevan kunnossa.

– Opiskelija saa tällä tapaa myös rehellisemmän arvion omasta osaamisestaan. Opettaja kun voi kuunnella tehtävän rauhassa ja palata siihen tarvittaessa moneen kertaan. Luokassa suullisia esityksiä voi kuulla vain kerran, joten arviointikin on silloin haastavampaa, Kettunen sanoo.

Taltiointeja voi tehdä nyt myös Kielikeskuksen omassa äänitysstudiossa. Lisäksi tunneilla voidaan simuloida kokouksia, niihin voidaan osallistua etänä ja niitä voidaan videoida sekä analysoida jälkikäteen yhdessä sähköisellä oppimisalustalla.

– Perimmäisenä tarkoituksena on tukea opiskelijoiden työelämätaitojen kehittymistä, esimerkiksi videoneuvottelujen ja sosiaalisen median työkäytön opettelun kautta. Nämä ovat nykypäivänä tärkeä osa akateemisen ammattilaisen osaamista, muistuttaa Elsinen.

Syksyllä Kielikeskukselle odotellaan taulutietokoneita, jotka tulevat opiskelijoiden käyttöön. Ne monipuolistavat työskentelymahdollisuudet, paikan, aineistot ja verkostoitumisen. Opiskelijat pystyvät O365-ympäristöä hyödyntäen tekemään projektitöitä ja lisäämään aineistoon liikkuvaa kuvaa ja ääntä.

– Haaveena on, että tablettien avulla pääsemme reaaliaikaiseen yhteistyöhön vaikkapa ruotsalaisten tai ranskalaisten opiskelijoiden kanssa. Samalla se olisi jo verkostoitumista kansainvälistä työelämääkin varten.

Käytännön kokemusta on kerrytetty myös virtuaalisilla työhaastatteluilla. Opiskelija Ville-Valtteri Nieminen kertoo Kielikeskuksen kurssilla tehneensä web-kameran avulla videon, jossa vastattiin työnantajan esittämiin kysymyksiin.

– Video lähetettiin sähköpostilla opettajalle. Tämä oli ainakin minulle ihan uusi käytäntö, ja kuulosti kieltämättä aluksi vaikeammalta kuin mitä se olikaan!

Opiskelijat kiittelevät myös opiskelutilojen vaihtelevia kalusteita ja sisustusratkaisuja, jotka tekevät työskentelytilasta viihtyisämmän.

– On hienoa, että tunneilla saa halutessaan seistä tai valita muuten tuoleista itselleen sopivimman, mainitsee Teemu Sinkko.

Sekä Sinkko että Nieminen suhtautuvat kriittisesti siihen, että pelkkä teknologia itsessään parantaisi oppimistuloksia. Joskus se tuntuu jopa saavan liian suuren arvon.

Elsinen kuitenkin vakuuttaa, että kaikki uudistukset on tehty tai ollaan tekemässä pedagogian ehdoilla.

– Vaikka tekniikkaa tullaankin käyttämään opinnoissa yhä enemmän, se ei tietenkään ole itseisarvo vaan opetuksen väline.

Teksti: Nina Venhe Kuvat: Varpu Heiskanen