Ukrainan uutisointi jakaa venäjänkielisiä

Saima 2/2016

Suomen venäjänkieliset tarvitsevat analyyttistä journalismia vastakkainasettelun sijaan, sanoo tutkija Olga Davydova-Minguet.

Suomen venäjänkielisten median käyttöön perehtynyt tutkija Olga Davydova-Minguet on huolissaan Ukrainan kriisin uutisoinnin vaikutuksesta venäläisiin.

– Ukrainan tilanne on erittäin raastava monille. Venäläiset ovat jakautuneet hyvin jyrkästi suhtautumisissaan tapahtumiin, ja sosiaalisen median sotia on käyty hurjasti. Monet haastateltavistamme sanovat, etteivät he seuraa uutisia tai halua katsoa televisiota lainkaan Ukrainan uutisten vuoksi, tutkija kertoo.

Vastakkainasettelun sijaan tarvitaan Davydova-Minguet’n mukaan mediaa, joka pyrkii kertomaan tapahtumista analyyttisesti, maltillisesti ja tavallisen ihmisen näkökulmasta.

– Venäjänkielisen median kehittäminen olisi isänmaallinen teko Suomessa, hän sanoo.

Davydova-Minguet johtaa valtioneuvoston rahoittamaa tutkimushanketta, jossa perehdytään Suomen venäjänkielisiin median käyttäjinä. Tutkimuksen toteuttamiseen osallistuvat lisäksi Tiina Sotkasiira, Teemu Oivo, Janne Riiheläinen ja Daria Kettunen.

Venäläisen median lähihistoria on poikkeuksellinen. Neuvostoliiton loppuvaiheissa valtion kontrolloima media toimi paradoksaalisesti demokratisoitumisen liikkeen alustana. Muutosten edetessä 1990-luvun puoliväliin sananvapaus ja tiedotusvälineiden monipuolisuus kasvoivat, ja tiedotusvälineitä yksityistettiin.

2000-luvun alusta alkaen Venäjän mediakenttä on muuttunut jälleen, kun valtion vaikutusvalta päämedioissa on kasvanut. Lehdistö supistuu, ja vaikutusvaltaisin media on televisio, jota hallitsevat valtion omistamat tai kontrolloimat suosikkikanavat. Sotshin olympialaisten ja Ukrainan tapahtumien myötä television katselu on keskittynyt valtion kontrolloimiin kanaviin.

– Television suosioon on historiallisesti ja kulttuurisesti monia syitä. Neuvostoliitossa ja Venäjällä on totuttu siihen, että televisio on kotona aina auki. Lehtien tilaaminen on maksullista, mutta televisio on yhä maksuton.

Venäjänkielisellä medialla on Suomessakin yli satavuotinen historia. Yleisradion venäjänkielinen toimitus täytti vastikään 20 vuotta ja Suomen tunnetuin venäjänkielinen sanomalehti Spektr 18 vuotta.

Davydova-Minguet pitää printtimediaa tärkeänä venäjänkielisille, vaikka käytössä on valtavasti venäjänkielisiä televisiokanavia netin ja satelliitin kautta, verkkomedioita ja keskustelukanavia.

– Printtimedia on näkyvämpää ja tavoittaa maahan muuttaneet eri tavoin kuin sähköinen, ja sillä on myös symbolista merkitystä. Painetussa mediassa on ollut maltillista ja ymmärtävään pyrkivää kirjoittelua Ukrainasta.

Davydova-Minguet on sekä huolestunut että luottavainen venäjänkielisen median kehityksen suunnasta. Uhkakuvissa mediaa käytetään hyväksi ja aktivoidaan ihmisiä liikkeelle ja osoittamaan mieltään. Toisaalta tutkija luottaa siihen, että venäjänkielisen median tila kehittyy siedettävään suuntaan.

– Olen haastatellut venäjänkielisiä mediatoimijoita Suomessa, ja he kaikki ovat sitä mieltä, että Yleisradio tekee hyvää työtä, mutta omaa venäjänkielistä journalismia tarvitaan enemmän. He pystyvät kirjoittamaan kiista-aiheistakin perusteltuja artikkeleita. Heidän tyyppisiä ihmisiä tarvitaan.

Teksti: Risto Löf Kuva: Varpu Heiskanen