Uhka lähellämme?

Saima 2/2015

Viime aikoina turvallisuudentunnettamme ovat horjuttaneet uutiset Länsi-Eurooppaakin lähenevistä levottomuuksista sekä terroriteoista. Pitäisikö niistä huolestua vai saavatko konfliktit vain liikaa painoarvoa mediassa?

On hieman eurosentristä ajatella, että vain me länsieurooppalaiset olisimme nyt jotenkin vaarassa tai keskiössä. Konflikteja on tälläkin hetkellä joka puolella maailmaa, eikä vain meidän rauhaamme ole rikottu, muistuttaa uskontotieteilijä, kirkkohistorian yliopistonlehtori Teuvo Laitila
Toisaalta hän myöntää, että myös meillä on uusia syitä olla huolissamme turvallisuuden suhteen.
– Ennemmin kuitenkin näen, että suurin uhka elää omien rajojemme sisäpuolella. Tänä päivänä kuka tahansa voi tehdä mitä tahansa ilman sen kummempaa organisaatiota tai liikettä taustallaan. Inspiraatio voi löytyä verkon kautta samanhenkisistä ihmisistä vaikka toiselta puolen maailmaa.

Laitila muistuttaa, että esimerkiksi islamin nimissä taistelevat muslimit sotivat ensisijaisesti toisia muslimeja vastaan. 
– Se meinaa unohtua, kun otsikoihin pääsevät vain länsimaita kohtaan tehdyt hyökkäykset. Mediaa ohjaavat muutenkin lähinnä poliittiset ja taloudelliset intressit, jotka määräävät sen, mikä koetaan uhkaavana ja mistä ylipäätään kirjoitetaan. 
Laitila kaipaa mediaan enemmän moniäänistä ajattelua. 
– Yksinkertaistaminen on toki tiedotusvälineissä välttämätöntäkin, mutta samalla se on vaarallista silloin, kun ääniä on monia. Esimerkiksi Ukrainan väestö jaetaan kriisin myötä mediassa karkeasti kahtia, vaikka taustalla olisi monenlaisiakin mielipiteitä. 

Islamiin kytkeytyneiden taistelujen taustalla on ajatus oikeauskoisuudesta ja siitä, että vain oma tapa toimia ja ajatella on oikein.
– Länsi-Euroopassa arvostellaan ja kauhistellaan tätä ajattelutapaa, mutta toisaalta samalla ollaan valmiita viemään omia tapoja ja käytänteitä muihin kulttuureihin, koska meistä juuri ne ovat niitä oikeita. 
Viime aikoina on kirjoitettu myös paljon aivan uudenlaisesta islamiin liittyvästä uhasta – Isiksen värväämistä länsimaisista nuorista, jotka lähtevät taisteluihin Syyriaan ja Irakiin.
– Huoli tulee siitä, että värväystoimenpiteet on kohdistettu nimenomaan siihen väestönosaan, joka on meille tulevaisuuden kannalta tärkeä. 
Isis käyttää värväyksissään taidokkaasti länsimaista propagandaa, joka uppoaa nuoriin. Sitä ei edes välttämättä kytketä islamiin.
– Isis osaa kohdistaa sanomansa niihin, jotka hakevat elämälleen tarkoitusta tai haluavat parantaa maailmaa. Länsimaat kun tarjoavat harvoin nopeaa väylää toimintatavoille, joiden kautta voisi olla historiallisesti merkittävä. Isis tarjoaa juuri tätä.
Laitilaa huolettavat myös värväysreissuilta palanneet nuoret.
– Silloin voi sanoa, että uhka on lähellämme. Kotimaissaan turhautuvat ja ehkä konflikteissa osin aivopestytkin nuoret voivat olla se sisäinen uhka, josta kannattaisi olla huolissaan. 

Ranskassa on ryhdytty seuraamaan Charlie Hebdon iskun jälkeen tarkemmin verkossa tapahtuvia "vihakeskusteluja". Laitila näkee sen osin hyvänä, osin huonona asiana.
– Se voi aiheuttaa turhaa jaottelua hyviin ja pahoihin ihmisiin. En myöskään usko kaiken kontrollointiin, mutta toisaalta syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn tulisi ehdottomasti satsata enemmän. 

Teksti: Nina Venhe Kuvat: Varpu Heiskanen