Katosiko syömisen taito?

Syömisestä on tullut monelle sääntöjen, kieltojen ja syyllisyyden miinakenttä. Näyttää kuitenkin siltä, että terveyden ja painonhallinnan kannalta rennompi ote toimisi paremmin.

Teksti Ulla Kaltiala Kuva Tuija Hyttinen

– Rento ja myönteinen suhtautuminen ruokaan on osa syömisen taitoa. Mielihyvä kuuluu asiaan, sanoo nuorempi tutkija, laillistettu ravitsemusterapeutti Elina Järvelä-Reijonen.

Hän tarkastelee väitöstutkimuksessaan, voitaisiinko hyvää syömistä edistää antamalla pelkän ravitsemusneuvonnan sijaan kokonaisvaltaisempaa tukea henkiseen hyvinvointiin. Liikapainoiset, stressaantuneet aikuiset ovat Eliksiirit-tutkimuksessa harjoitelleet esimerkiksi tietoista läsnäoloa, omien tunteiden hyväksymistä ja omien arvojen mukaan toimimista.  

Syömisen taito on amerikkalaisen ravitsemusterapeutin Ellyn Satterin kehittämä malli, joka kuvaa suhtautumista ruokaan ja syömiseen. Taitava syöjä suhtautuu niihin myönteisesti ja joustavasti. Hän pitää monenlaisista ruoista ja kokeilee myös uusia makuja. Hän syö nälän ja kylläisyyden tunteiden mukaan, keskittyy ruokailuunsa ja huolehtii säännöllisestä ateriarytmistä. Mallin mukainen syömisen taidon mittari on viime vuosina otettu käyttöön Itä-Suomen yliopiston tutkimuksissa.

Itse kukin voi kehittää syömisen taitoaan pohtimalla, mihin osa-alueeseen voisi panostaa enemmän. Malli ei ota kantaa siihen, mitä ihmisten pitäisi syödä.

– Syömisen taito näyttää kuitenkin olevan yhteydessä parempaan ruokavalion laatuun.

Esimerkiksi Tanja Tilles-Tirkkosen väitöstutkimuksessa 5.–9. luokkien oppilaista niillä, joilla oli syömisen taitoa, oli täysipainoisemmat ruokailutottumukset kuin muilla. Syömisen taitoa oli peräti 58 prosentilla koululaisista, mutta vain 20 prosentilla Järvelä-Reijosen tutkimista liikapainoisista aikuisista.

– Kaikkein stressaantuneimmilla liikapainoisilla syömisen taitoa oli vähiten. Heillä oli erityisesti vaikeuksia noudattaa suunnitelmallista ateriarytmiä ja varata aikaa syömiselle, Järvelä-Reijonen kertoo.

Nykyihminen voi elää melkoisessa ristipaineessa, kun saatavilla on runsain mitoin ruokaa, mutta myös tietoa ruokavalintojen vaikutuksesta terveyteen.

– Syömiseen voi liittyä jatkuvasti huono omatunto siitä, ettei syö terveellisemmin, tai tyytymättömyys, koska ei ”saa” syödä mitä haluaa.

Jotkut ovat ehkä kyllästyneitäkin perinteiseen ohjeistamiseen, miten tulee syödä.

– Asiallinen tieto ravitsemuksesta on aina tarpeen, mutta enemmän huomiota voisi kiinnittää siihen, miten voi vahvistaa tervettä, myönteistä suhtautumista syömiseen.

Rento asenne ruokaan ei näytä lihottavan, sillä ihmisillä, joilla on syömisen taitoa, on todettu olevan sama tai matalampi painoindeksi kuin muilla. Veren kolesterolitasotkin ovat paremmat. Miten herkkujen syöminen ei heillä riistäydy käsistä?

– Avain on varmaankin syömisen taidon kokonaisuudessa. Voi hyvin syödä mitä haluaa, ja kun syö säännöllisesti ja monipuolisesti nälän mukaan, syöty ruoka vastaa myös kehon tarpeisiin.  

Satterin mukaan nälän ja kylläisyyden tunteiden mukaan syöminen tukee pysymistä yksilöllisen, biologisen normaalipainon rajoissa. Taustalla on ajatus, että jokaisella on oma luontainen painoalue, johon elimistö pyrkii hakeutumaan.

– Tiukat laihdutuskuurit eivät istu tähän ajatusmaailmaan ollenkaan.  

Syömisen taito ei toki tarkoita sitä, että aina vatsan kurahtaessa sännätään ottamaan haukkapalaa.

– Kun seuraava ateria on jo näköpiirissä, pystytään hyvin odottamaan siihen asti, että ruoka on valmista.  

Ja sitten, kun päästään pöytään, ollaan aterialla tietoisesti läsnä ja keskitytään ruokaan ja syömiseen. Mindfulness eli tietoinen läsnäolo on nyt muoti-ilmiö, mutta Eliksiirit-tutkimuksessa on havaittu, että se todella auttaa syömään intuitiivisesti, kehon viestejä kuunnellen.

Eliksiirit-tutkimus toteutettiin Itä-Suomen, Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen, TTL:n, VTT:n ja yritysten yhteistyönä. Mukana oli 339 stressaantunutta, liikapainoista tai lihavaa henkilöä, joista osa osallistui erilaisiin hyvinvointiohjauksen muotoihin. Tulevaisuudessa julkaistavista tuloksista selviää, onnistuttiinko niillä parantamaan myös syömisen taitoa.

Tunnista syömisen taito!

Syömisen taitoa on esimerkiksi se, että…

  • minulla on säännölliset ateriat.
  • nautin ruoasta ja syömisestä.
  • syön monenlaisia ruokia.
  • syön, kunnes tunnen itseni kylläiseksi.
  • syödessäni kiinnitän huomioni ruokaan ja syömiseen.
Lähde: Syömisen taito-kysely (ecSI 2.0)
Juttu on julkaistu Saima-lehdessä 2/2017