Mistä tulet – minne menet Suomi?

Suomi oli vuonna 1917 vielä Euroopan syrjällä oleva kehitysmaa. Sadassa vuodessa pieni maa on noussut maailman kärkeen useilla yhteiskuntaelämän alueilla.

Teksti Sari Eskelinen, Ulla Kaltiala ja Marianne Mustonen Kuvat Lehtikuva ja Tuija Hyttinen

Maailman lukutaitoisin kansa saa nauttia maailman parhaasta peruskoulutuksesta. Maasta löytyy inhimillistä pääomaa eniten maailmassa ja innovaatiovertailussakin Suomi yltää pronssisijalle maailmanlaajuisesti.

Suomeen on myös hyvä syntyä. Imeväiskuolleisuus on kolmanneksi pienin maailmassa ja vastasyntyneiden eliniänodotteessa Suomi on 20 kärkimaan joukossa. Äitien ja lasten hyvinvointi on toiseksi parasta koko maailmassa.

Suomi on maailman vakain ja turvallisin valtio, jolla on maailman paras hallinto. Suomalaiset voivat luottaa oikeuslaitokseensa, joka on maailman riippumattomin. Myöskään korruptio ei nakerra yhteiskuntaa, jossa sitä on toiseksi vähiten maailmassa.

Suomalaiset äänestävät tanskalaisten ohella vapaimmissa ja luotettavimmissa vaaleissa. Samat maat ovat onnistuneet parhaiten myös ihmisten perusoikeuksien suojelemisessa.

Suomi on tasa-arvoinen pohjoismainen yhteiskunta, jossa naiset ovat nousseet yhteiskunnallisesti merkittävään asemaan. Maailman toiseksi tasa-arvoisimmassa maassa on OECD-maista eniten naisministereitä ja toiseksi eniten naisia parlamentin jäseninä. Lisäksi naisten ja miesten työllisyysasteen ero on EU-maiden pienin.

Vaikka yhteiskunnallinen eriarvoistuminen huolestuttaa myös Suomessa, on köyhien osuus koko väestöstä meillä OECD-maiden neljänneksi pienin. Lisäksi tuloerot ovat OECD-maiden viidenneksi pienimmät.

Euroopan metsäisin maa on pitänyt erinomaisesti huolta myös ympäristöstään. Suomi pärjääkin parhaiten maailmassa ympäristön kehitystä ja tilaa kuvaavassa vertailussa. Vettä täällä kulutetaan suhteessa uusiutuviin vesivaroihin viidenneksi vähiten maailmassa.

Tänä vuonna voimme toivottaa ulkomaalaiset vierailemaan maailman kolmanneksi parhaaseen matkailumaahan. Se onnistuu erinomaisesti myös englanniksi, sillä suomalaiset aikuiset puhuivat 72 maan vertailussa nykypäivän lingua francaa viidenneksi parhaiten.

Ovatko suomalaiset sitten onnellinen kansakunta? Ainakin World Economic Forumin perusteella Suomi on viidenneksi onnellisin maa. Suomalaiset ovat eurooppalaisista toiseksi tyytyväisimpiä elämäänsä. He myös luottavat toisiin ihmisiin, toiseksi vakaimmin Euroopassa.

Mihin suomalaiset sitten uskovat, mitä he syövät ja juovat? Miten suomalaisten terveys on muuttunut sadassa vuodessa ja miltä se näyttää sadan vuoden kuluttua? Miten on muuttunut suomalainen metsätalous ja mitä on tapahtunut pienhiukkaspäästöille? Puhuvatko suomalaiset vielä murteita sadan vuoden kuluttua?

Näihin kysymyksiin Saiman toimitus lähti etsimään vastauksia yhdessä tutkijoiden kanssa.

Hengitämme entistä parempaa ilmaa

Talojen sisäilman laatu oli Suomessa kehnonlainen sata vuotta sitten.

– Suomessa oli paljon huonoa puulämmitystä ja esimerkiksi puuhellojen savuista osa tuli sisälle. Nykyisin tätä tapahtuu todella vähän, sanoo professori Jorma Jokiniemi.

Kun suomalaiset vielä tupruttelivat innokkaasti tupakkaa sisätiloissa, se heikensi ilmanlaatua entisestään.

Ulkoilman laatu taas oli suomalaisissa kaupungeissa heikoimmillaan 1970- ja 80-luvuilla.

– 80-luvulla kehitettiin ilmansuojelulainsäädäntöä, jonka seurauksena energiantuotannon savukaasuista alettiin poistaa muun muassa rikkidioksidia ja nokea, kertoo professori Ari Laaksonen.

Tällä hetkellä pahimmat ilmansaastuttajat Suomessa ovat dieselmoottorit ja puun pienpoltto. Tulevaisuudessa liikenteen ja puun pienpolton aiheuttamien päästöjen määrä on vähenemässä tiukentuneiden säädösten vuoksi.

– Pienhiukkaspäästöjen suhteen kehitys on ollut positiivista, mutta tehtävää toki riittää. Kaikkialla maailmassa tilanne ei ole yhtä hyvä, ja alan suomalaista osaamista kannattaa varmaan viedä muuallekin, Jokiniemi painottaa.

Hän ennustaa, että tulevaisuudessa kaukokulkeuma alkaa dominoida ilmansaastepitoisuuksia Suomessa.

Geenimanipuloituja 150-vuotiaita ja uusia syöpiä?

Mikrobit tautien aiheuttajina ovat yleislääketieteen emeritusprofessori Olli-Pekka Ryynäsen mukaan tärkeä löytö, joka on vuosisadan aikana johtanut laajoihin rokoteohjelmiin ja antibioottien keksimiseen.

– Satunnaistettu kontrolloitu koe puolestaan nosti lääketieteen tutkimuksen ylös mutu-suosta.

Tulevaisuus näyttää teknologiavetoiselta. – Informaatioteknologia tunkeutuu lääketieteeseen. Tutkimus muuttuu ilmiöiden etsimiseksi datapankeista. Diagnooseja pilkkoutuu: tunnetuista sairauksista löytyy alaryhmiä geneettisen taustan mukaan.

– Todennäköisesti eliniän pidentämiseen keksitään keinoja. Tulos olisi ihmiskunnan ikiaikainen unelma, mutta tuottaa uusia ongelmia. Pitääkö eläkettä maksaa geenimanipuloiduille 150-vuotaille? Onko eliniän pidentäminen ihmisoikeus, joka pitää toteuttaa kaikille? Luultavasti syntyy uusia syöpiä ja rappeumasairauksia. Uusi lääketiede vaatii myös taloudellista mullistusta.

Lääketieteen opiskelija Paula Auvinen ennakoi, että työvuosille riittää syöpä-, muisti- ja monisairaita ikääntyviä potilaita. – Toisaalta lasten ja nuorten ylipaino on iso haaste. Painoa pitäisi saada pudotettua, ennen kuin he sairastuvat vakaviin perussairauksiin.

Itsenäistyvässä Suomessa aliravitsemus oli tavallista

– Sata vuotta sitten ravintomme perustana olivat viljatuotteet, peruna ja juurekset, herneet ja pavut sekä kuiva- ja suolattu kala. Liha oli satunnaista särvintä. Huonojen satojen kohdatessa täytyi tyytyä pettuun, kuten monin paikoin vielä 1918. Laajat kansankerrokset olivat aliravittuja. Tilanne muuttui vain hitaasti toiseen maailmansotaan ja uuteen pula-aikaan tultaessa, kertoo ravitsemus- ja elintarvikebiotekniikan emeritusprofessori Atte von Wright.

Sotien jälkeinen aika on merkinnyt kaupungistumista, elintason nousua ja kansainvälistymistä. – Suomalaiselle on koko maailma tarjolla joka valintamyymälässä. Niukkuus on vaihtunut yltäkylläisyydeksi – ja elintasosairauksiksi.

Tulevaisuudessa von Wright ennakoi suomalaisten kulkevan globaalien ruokatrendien vanavedessä. – Valinnanvaraa on kasvispainotteisesta ja luomutuotetusta ruoasta bioteknisesti tuotettuun synteettiseen ruokaan asti – ellei sitten luonto tai politiikka yllätä meitä uudella niukkuudella.

Monimuotoisempi ja yksilöllisempi usko

Suomalaisten usko on sadan vuoden aikana monimuotoistunut ja yksilöllistynyt. Se ei ole enää yhtenäistä luterilaisuutta tai muuta virallista uskonnollisuutta. Luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuuskin on pudonnut parikymmentä prosenttiyksikköä, alle 75 prosentin.

– Samalla luterilainen kirkko on entistä selvemmin nähnyt itsensä osaksi maailmanlaajaa kristillistä kirkkoa. Siitä on tullut myös yleisen mielipiteen ja valtiovallan ratkaisujen kriitikko. Marxilainen teesi uskonnosta yksityisasiana on kummassakin suhteessa ollut haastava, sanoo kirkkohistorian professori Hannu Mustakallio.

Sitä, mitä suomalaisten uskolle 2000-luvulla tapahtuu, on Mustakallion mukaan lähes mahdotonta arvioida.

– Monimuotoistuminen ja yksilöllistyminen varmasti jatkuu. Samalla perustason uskonnollinen toiminta ja kristillinen sanoma voi monien mielessä säilyttää merkityksensä.

Murteet säilyvät – tuntomerkit muuttuvat

Vielä 1900-luvun alkupuolella ihmiset viettivät usein koko elämänsä samoilla seuduilla, minkä vuoksi aluemurteet muuttuivat hitaasti.

– Kun elinkeinorakenne mullistui, maassamuutto ja kouluttuneisuus ovat vaikuttaneet aluemurteiden erojen tasoittumiseen ja murteiden vähittäiseen yleiskielistymiseen, sanoo professori Marjatta Palander.

Hän näkee, etteivät aluemurteet varmasti katoa Suomesta vielä sadan seuraavankaan vuoden aikana, mutta niiden tyypillisimmät tuntomerkit muuttuvat.

– Esimerkiksi 2000-luvun alussa syntyneiden savolaisalueen lasten murteesta puuttuvat jo monet sellaiset vokaali-ilmiöt, jotka vielä 1960-luvun lapsilla olivat tavallisia. Tällaisia ovat muun muassa mua, p, leipee, lähtöö ja heleppo.

Savolaisuutta kannattelevat kuitenkin edelleen eräät konsonanttipiirteet kuten metässä, kallaa ja yhessä, sekä muun muassa puheen sävelkulku.

Tulevaisuudessa suomen murteet saavat uutta sanastoa vieraista kielistä. Vieraista kielistä voi käännöslainoina tulla vaikutteita myös lauserakenteeseen.

– Englannin malli on havaittavissa jo nyt, mutta maahanmuuttajat ja yleinen kansainvälistyminen tuovat suomeen enenevässä määrin myös muiden kielten vaikutusta.

Metsätalous monimuotoistuu

Viime vuosisadan alussa puu kulki metsistä tehtaille hevospelillä ja uittoteitse. Metsäsavotat työllistivät tuhansia suomalaisia, kun puuta korjattiin käsin.

– Nyt puunkorjuun koneellistumisaste on jo lähes sata prosenttia, ja käytännössä kaikki puutavara kulkee jossakin vaiheessa maanteitse, yliopistotutkija Jukka Malinen kuvaa metsätalouden muutosta.

Metsätalouden muutoksen ennustaminen pitkälle tulevaisuuteen on hänen mukaansa hankalaa, sillä muutostekijöitä on paljon. Talouden näkökulmasta metsätalouden tuotteiden kysyntä ja kasvu keskittyvät ja vanhat markkinat menettävät merkitystään.

– Biotalouden nousun myötä puuta hyödynnetään entistä laaja-alaisemmin ja sille löydetään useita käyttökohteita. Myös bioenergian merkitys kasvaa.

Metsänomistus puolestaan ammattimaistuu muun muassa metsärahastojen myötä. Samanaikaisesti se pirstaloituu pieniin tiloihin perinnönjaoissa.

– Heillä on usein muita kuin taloudellisia tavoitteita metsänomistukselle. Tämä vaikuttaa osaltaan metsien moniarvoistumiseen. Suomessa siirrytään puhtaasta puuntuotannosta kohti moniarvoista ja -tavoitteista metsänomistusta.

Ilmastonmuutos tuo metsätaloudelle omat muutospaineensa.

– Metsien asema ilmastonmuutoksen kohteena ja vaikuttajana kasvaa. Metsät ja puutuotteet ovat tärkeä hiilinielu ja metsien kestävä käyttö ilmastonmuutoksen hillinnän ydin.