Sirkat soittaa salolla – ja kotona

Lisääntyvä kiinnostus syötävien hyönteisten kasvattamiseen näkyy jo Suomessakin. Afrikassa se on kuitenkin elinehto alati kasvavalle väestölle. Syötävien hepokattien kasvatus onnistuu tutkijoilta jo laboratoriossa.

Suomen Akatemian rahoittama hanke käynnistettiin Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksella jo ennen kuin nykyinen syötävien hyönteisten trendi alkoikaan.

– Kyseessä on FAO:n moottoroima tavoite, jota on markkinoitu jo kymmenisen vuotta. Matemaatikot ovat laskeneet, että nykypopulaatiolla ruoka, ennen kaikkea valkuaisaineet ja rasvat, ei tule riittämään Afrikassa kaikille ihmisille. Siksi on tärkeää löytää uusia vaihtoehtoja ravinnon tuottamiselle, kertoo professori Heikki Roininen.

Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden suurennuslasin alla on Ugandassa hyönteinen nimeltään Ruspolia differens, ”syötävä hepokatti” eli nsenene. Tutkijatohtori Anu Valtonen muistuttaa, että hyönteisten syönnillä on Afrikassa vahvat perinteet ja niitä arvostetaan kovasti. Hepokatit ovat jopa kalliimpia kuin perinteisesti tuotettu liha.

– Afrikkalaisilla ajatus ruuasta on erilainen kuin meillä Euroopassa. Yksi purkki hepokatteja saattaa maksaa 2,5 euroa, kun ugandalaisen päiväpalkka on alle kolme euroa. Nämä ovat siis herrojen herkkua eli mitään markkinointiongelmaa ei ole.

Ugandalaisten ruokavalio on hyvin tärkkelyspitoista, ja proteiini ja rasva ovat kortilla.

– Lapset keräävät hepokatteja pulloon ja syövät koulussa. Herrasmiehet taas nautiskelevat niitä oluen kera pubeissa. Ugandalaisten mielestä hepokatit maistuvat makealle. Meistä ne maistuvat pähkinäisen rasvaiselle, kuvailee Roininen.

Hepokatti parveilee öisin vain kahtena kuukautena vuodessa: toukokuussa ja marraskuussa. Silloin niitä pyydetään voimakkailla valopyydyksillä tynnyreihin, ja saalis voi olla jopa satoja kiloja yössä. Hepokatteja rahdataan rekkalasteittain syötäväksi.

– Me selvitämme projektissamme, miten hepokattia voisi kasvattaa kotioloissa. Kukaan ei tiedä eikä osaa tätä, sanoo Roininen, joka on tehnyt töitä hyönteisten parissa jo 80-luvulta lähtien.

Roinisen mukaan hepokattien luontaiset elinympäristöt hupenevat kovaa vauhtia. Modernit pyydystystavat ovat jo nyt liian tehokkaita.

– Siksi on suuri tarve kehittää kasvatusta. Hepokatti on tärkeä ruoka-aine afrikkalaisille, suoranainen terveyspilleri. Siinä ovat kaikki proteiinit ja aminohapot, ja jopa 60 prosenttia hepokatista on rasvaa, nimenomaan omega-3- ja omega-6-rasvahappoja. Yksi hepokatti painaa gramman ja siitä 400 milligrammaa on hyödyllisiä rasvahappoja.

Nelivuotinen tutkimushanke on nyt siinä vaiheessa, että peruskorjatuissa laboratorioissa on päästy tekemään kunnolla tutkimusta. Paikallinen yhteistyökumppani Makerere University Kampala on antanut isot tilat korvauksetta tutkijoiden käyttöön.

– Projektissa on mukana professori ja kymmenisen tutkijaa. Me palasimme juuri tänne kotiin Suomeen. Seuraavan kerran opiskelijoitamme lähtee Ugandaan mahdollisesti ensi keväänä, sanoo Roininen.

Tutkijat ovat jo saaneet hepokatteja kasvatettua laboratorio-olosuhteissa.

– Tavoitteenamme on ollut löytää halpa ja sopiva ravinto hepokateille. Ne syövät nyt poroille tarkoitettua pellettiä, joka on yksi halvimmista, kertoo Valtonen.

Nuorempi tutkija Vilma Lehtovaara selvittää parhaillaan omassa väitöstutkimuksessaan myös, mitkä ovat parhaat kasvatusolosuhteet hepokatille. Hänen mukaansa hepokatteja voisi kasvattaa jo nyt, vaikka olohuoneen nurkassa, puhtaissa tiloissa. Ugandassa niiden kimpussa ovat niin muurahaiset, termiitit, rotat kuin liskotkin.

– Hepokattien kasvattaminen olisi luonnonvaroja säästävä elinkeino monelle ugandalaiselle, ei tarvitsisi kasvattaa karjaa. Meillä täällä Suomessa hyönteisten kasvattaminen on ekoteko, mutta aliravitsemuksesta kärsivissä kehitysmaissa elinehto, sanovat tutkijat.

Euroopan Unionin lainsäädäntö kieltää vielä tällä hetkellä hyönteisten kasvattamisen ruuaksi, mutta omaan ruokapöytään niitä saa jo kasvattaa.

– Euroopassa kuitenkin on jo nyt yrityksiä ja jopa tehtaita, jotka tuottavat hyönteisiä ruuaksi. On kokeiltu esimerkiksi sellaisten keksien valmistamista, joissa on kymmenen prosenttia hyönteisjauhoa.

Suomessakin asenteet ovat muuttuneet yllättävän nopeasti, ehkäpä nykyisen nyhtökaurabuumin ansiosta.

– Lyhyellä aikavälillä tulee lisääntymään jauhomatojen ja sirkkojen kotikasvatus. Kuoriaisillekin on jo kehitetty kasvattamoita, lisää Lehtovaara.

–  Uskon, että jo 10–15 vuoden päästä Euroopassa on suuria tehtaita, jotka tuottavat hyönteisiä ruuaksi, miettii Roininen.

Teksti: Marianne Mustonen Kuvat: Raija Törrönen, Anu Valtonen ja Vilma Lehtovaara