Seksiin ei tarvitse myöntyä, jos ei huvita

Ylläolevan otsikon luulisi olevan itsestäänselvyys kaikille aikuisille ihmisille. Maiju Parviaisen tutkimukset kuitenkin osoittavat aivan päinvastaista.  

Teksti Nina Venhe Kuvitus Raija Törrönen ja Varpu Heiskanen

Sukupuolentutkimus on tieteenala, jonka yhtenä tavoitteena on ravistella vallitsevia käsityksiä ja antaa asioille uusia näkökulmia. Tutkija Maiju Parviainen on kerännyt tutkimustaan varten seksologisen parisuhdetyön ammattilaisten tulkintoja seksiin myöntymisestä ja haluaa nyt kyseenalaistaa seksiin liittyviä ajatuksiamme.

– Kukaan vanhempi ei varmasti ohjeista teini-ikäistään niin, että seksiin on myönnyttävä silloin kun sitä pyydetään. Päinvastoin. Annamme nuorille ohjeeksi, että seksin suhteen on piirrettävä selkeät rajat ja kunnioitettava omaa kehoa.

Omissa parisuhteissamme toimimme kuitenkin toisin. Lähtökohtana monella on, että seksiin on myönnyttävä, vaikka se ei aina huvittaisikaan.  

– Tutkimusten perusteella etenkin naiset suostuvat seksiin, vaikka ei haluttaisi. Tämä tehdään jonkinlaisesta kunnioituksesta kumppania kohtaan – tai siksi, että ”eihän sitä seksiä muuten koskaan olisi”.  

Parviainen naurahtaa, että harva sanoo sinkulle baarissa, että seksiä on vain harrastettava, jos joku pyytää – ettei pyytäjälle tulisi paha mieli.  

– Mutta meillä tuntuu olevan vahva käsitys siitä, että vakituisessa parisuhteessa seksiä on oltava, vaikka vähän hampaat irvessä.  

 
Yksi syy siihen, miksi ajattelemme näin, löytyy Parviaisen mukaan seksologien julkisuudessa välittämästä viestistä. Sen mukaan seksi ja parisuhde kuuluvat tiiviisti yhteen.

– Alan ammattilaiset toki esiintyvät mielellään julkisuudessa neutraaleina ja ovat sitä mieltä, ettei painostusta tule hyväksyä.

Toisaalta seksologit tuntuvat lähestyvän parisuhdetta lähes aina seksin kautta.

– Sitä pidetään hyvän parisuhteen edellytyksenä. Tausta-ajatuksena tuntuu olevan, että jos seksiä ei ole tarpeeksi usein, ei voi olla hyvää parisuhdettakaan.

Seksologian ammattilaiset haluavat myös tuoda seksin esiin aina myönteisten asioiden sekä kumppanin miellyttämisen kautta. Se liitetään jopa terveyteen ja hyvinvointiin.  

– Ja vaikka koko ajan puhutaan vapaaehtoisuudesta, on kaiken takana kuitenkin olettamus siitä, että seksi kuuluu olennaisena osana hyvään suhteeseen. Haluttiin sitä tai ei.

 

Parviainen on määritellyt seksiin myöntymisen toiminnaksi, jossa ihminen suostuu seksiin, vaikka ei sitä itse halua. Myöntymiseen ei välttämättä liity painostamista, pakottamista tai mitään muutakaan väkivallan uhkaa.  

– Seksiin painostaminen taas on ennen kaikkea seksiin painostavan ilmapiirin luomista parisuhteeseen, kuten jatkuvaa seksin puutteesta huomauttelua – ja niin sanottua vonkaamista tai mököttämistä.  

Myöntymisen voikin tulkita olevan parisuhdeseksin ”harmaalla alueella”, siis jossakin eettisen seksin ja seksuaalisen hyväksikäytön välimaastossa.  

– Myöntymistä perustellaan usein sillä, että parisuhteessa on tehtävä kompromisseja, oli kyse sitten seksistä tai mistä tahansa muusta asiasta. Se on toki totta, mutta välillä on hyvä pohtia asioita toisestakin näkökulmasta.

Parviaisen mukaan seksiin ei ole pakko suostua, jos se ei huvita.

– Se ei ole velvollisuus, johon on aina myönnyttävä. Edes parisuhteessa.

 

Nykyajan parisuhteet eivät perustu pakolle tai velvoitteille. Kenenkään ei tarvitse enää pysytellä suhteessa esimerkiksi taloudellisten tai moraalisten syiden takia.  

– Näin ollen modernissa parisuhteessa seksikään ei merkitse enää velvoitetta, vaan sen pitäisi olla nautintoa antava itseilmaisun keino sekä yksilöllinen että vapaaehtoinen valinta.  

Siksi Parviainen haluaa myös ravistella ajatusta yksiavioisuudesta.  

– Koska parisuhteet perustuvat meillä täysin vapaaehtoisuuteen, ja suhteesta ollaan vapaita lähtemään milloin vain, voidaan ajatusta laajentaa jo pidemmällekin. Yksiavioisuus ei ole mikään yhteiskunnallinen instituutio, jossa kaikkien tulisi elää, etenkään jos seksi tai seksittömyys aiheuttavat ongelmia.

Vaikka esimerkiksi avoimiin suhteisiin suhtaudutaan hyvin epäilevästi, tulisi Parviaisen mukaan seksologeilla olla tarjolla erilaisia näkemyksiä ja vaihtoehtoja.

– Kaikilla tulisi olla mahdollisuus epäoikeudenmukaisen seksin sijaan eettiseen seksiin. Se tarkoittaa sitä, että seksi perustuu omaan haluun. Sillä juuri se vaikuttaa eniten seksin myönteiseen kokemukseen.

Julkaistu Saima-lehdessä 2/2018