Saunominen suojaa sydäntä ja muistia – nyt selvitetään, miten

Laajassa kuopiolaisessa seurantatutkimuksessa on havaittu runsaan saunomisen suojaavan sekä sydänperäisiltä kuolemilta että dementialta. Nyt mitataan, mitä muutoksia kehossa tarkkaan ottaen tapahtuu saunomisen aikana.

Teksti Ulla Kaltiala Kuva Lehtikuva

Suomalaiset ovat aina uskoneet saunan hyvää tekevään vaikutukseen, ja viime vuosina hyödyistä on saatu tutkittua tietoa. Sepelvaltimotaudin vaaratekijät -tutkimuksessa havaittiin, että 4–7 kertaa viikossa saunovilla miehillä oli 20 vuoden aikana 63 prosenttia pienempi äkkikuoleman riski kuin kerran viikossa saunovilla. Lisäksi runsas saunominen pienensi sepelvaltimotautikuolleisuutta, muuta sydänkuolleisuutta ja kokonaiskuolleisuutta. Uusimpien tulosten mukaan myös dementian riski oli runsaasti saunovilla peräti 66 prosenttia pienempi.

Tekesin rahoittamassa Sauna ja sydänterveys -projektissa tutkitaan parhaillaan, mistä saunan suojaavat vaikutukset voivat johtua. – Selvitämme kokeellisin mittauksin, millaisia muutoksia kehossa ja erityisesti verenkiertoelimistössä tapahtuu saunomisen aikana, vs. professori Jari Laukkanen kertoo.

Tutkimus voi valaista osin myös saunan vaikutuksia dementiariskiin, sillä verisuoniterveys vaikuttaa aivojenkin toimintaan.

Ensimmäiset mittaukset on jo tehty sadalle koehenkilölle. He ovat keski-ikäisiä terveitä miehiä ja naisia, joilla on sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Koehenkilöt viettivät saunassa noin varttitunnin, vilvoittelivat suihkussa pari minuuttia ja palasivat vielä vartiksi saunaan. Heiltä mitattiin muun muassa verenpainetta, sykettä, sykevälivaihtelua, valtimoiden jäykkyyttä ja useita verestä mitattavia merkkiaineita.

Tuloksia ei ole vielä julkaistu, mutta hieman niitä voi jo raottaa. – Saunominen laski verenpainetta ja sillä oli myönteisiä vaikutuksia verisuonten toimintaan. Sykekin nousee reilusti, kun saunassa oltiin kyllin pitkään.  

Seuraavaksi on tarkoitus mitata, onko liikunnan ja saunomisen yhdistämisestä jotain lisähyötyä verenkiertoelimistölle. Laukkanen tähdentää, että nyt kerätään tietoa vasta saunomisen lyhytaikaisista vaikutuksista. – Seuraava askel voisi olla pitempiaikaisten vaikutusten selvittäminen useamman kerran viikossa saunovilla.

Onko näköpiirissä täsmälliset saunasuositukset sairauksien ennaltaehkäisyyn? – Suositukset olisivat hieno asia, mutta ne edellyttävät vielä paljon tutkimustyötä.

Sauna ja sydänterveys -projektissa ovat mukana Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot, Harvia, Velha, Polar Electro, Fintravel, Suomen Saunakulttuuri ry sekä Pihlajalinna Terveys, jonka työterveyshuollon kautta löytyi suuri osa koehenkilöistä.