Raha liikkuu älykkäästi

Sähköinen maksaminen keskittyy tulevaisuudessa mobiililaitteisiin. Biometriset tunnisteet ja integroituvat palvelut kasvattavat entisestään mobiilimaksamisen suosiota.

Höyläätkö, klikkaatko vai vilautatko? Perinteisen pankkikortin lisäksi sähköiseen maksamiseen on tarjolla lähimaksamista, mobiilimaksamista ja rahansiirtosovelluksia internetissä. Mikä kilpailevista maksutavoista on voittaja?

– Siihen ei ole kahta sanaa. Mobiili on tulevaisuuden juttu. Maksaminen tulee siirtymään siihen. Teknologiat ovat jo olemassa, mutta se vaatii pienen sukupolven vaihdoksen, arvioi markkinoinnin professori Tommi Laukkanen kauppatieteiden laitokselta.

Laukkanen perehtyi sähköisiin pankkipalveluihin jo väitöstutkimuksessaan kymmenen vuotta sitten. Tuolloin ennustettiin, että mobiilipankkipalvelut yleistyvät, kun laitteiden tiedonsiirtoyhteydet paranevat ja tietojen syöttäminen helpottuu. Nyt näistä ongelmista on päästy eroon.

– Kolmas tekijä on yhä sisäänkirjautumisen vaikeus. On hankalaa kaivaa lompakosta verkkotunnukset, ja tarvitaan kolme eri koodia ennen kuin pääsee palveluun. Siinä vaiheessa, kun biometriset tunnisteet edistyvät, kenttä muuttuu radikaalisti. Jo nyt palveluun voi tunnistautua sormenjäljen perusteella.

Trendi osoittaa, että maksu- ja bonuskorttipalvelut integroituvat mukana kulkeviin laitteisiin kuten älypuhelimeen tai -kelloon. Ratkaisevaa on uusien palveluiden käyttäjäkokemus.

– Insinööri saa suunnitella millaisen laitteen tai palvelun tahansa, mutta jos loppukäyttäjä ei ota sitä käyttöön, sillä ei ole kaupallista potentiaalia. Tämä unohtuu usein teknologialähtöisissä yrityksissä. Ajatellaan, että huipputuote myy itse itsensä, mutta se on vanhanaikaista. Pitää ymmärtää asiakkaan tarpeita ja kokemuksia, Laukkanen muistuttaa.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan koettu turvallisuus on suurin este sähköisten maksupalveluiden käyttämiselle. Siihen nähden suomalaiset vaikuttavat poikkeuksellisen luottavaisilta sähköisiin pankkijärjestelmiin: noin 90 prosenttia suomalaisista maksaa laskunsa verkossa.

Edelläkävijöitä uusien sähköisten palveluiden käyttöönotossa ovat varsinkin nuoret aikuiset miehet.

– Vanhemmat ihmiset vastustavat mobiilipalveluita enemmän kuin nuoret. Toisaalta ihan nuorimmat, alle 25-vuotiaat eivät käytä mobiilipankkipalveluita niin paljon kuin työelämässä olevat 35-vuotiaat. Sukupuoli vaikuttaa myös. Miehet ovat innokkaampia ottamaan sähköisiä pankkipalveluita käyttöön kuin naiset, Laukkanen luonnehtii.

Entä riihikuiva? Katoaako käteinen raha tulevaisuudessa?

– Uskon, että käteinen ei häviä kokonaan, mutta sen rooli maksamisen välineenä häviää. Itselläni voi mennä kaksi viikkoa tai pitempään, etten käytä käteistä ollenkaan, Laukkanen kertoo.

Tosin ulkomailla käteinen kelpaa edelleen, koska siellä kortti- ja mobiilimaksamista ei käytetä yhtä herkästi kuin kotimaassa.

– Mitä tarvittaisiin siihen, että Euroopan alueella liikkuvat ihmiset käyttäisivät yhtäläisesti sähköistä maksamista? Tähän kysymykseen tarvitaan vastauksia.

Teksti: Risto Löf Kuva: Raija Törrönen