Avointa tiedettä podcastien avulla

Itä-Suomen yliopiston biologian perusopintoihin kuuluvia podcasteja voi nyt kuka tahansa kuunnella ilmaiseksi missä vain. Podcastit sopisivat mainiosti myös muiden alojen kursseille.

Teksti Marianne Mustonen Kuva Tuija Hyttinen

Idea podcasteihin lähti aikoinaan siitä, kun omat lapseni olivat pieniä ja aikaa lukemiseen ei ollut kovin paljon, ja silloin huomasin, että tiedelehdillä oli omia podcasteja, kertoo yliopistotutkija Vesa Paajanen ympäristö- ja biotieteiden laitokselta.

– Yliopistossa opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta olla aina läsnä kaikilla luennoilla. Podcastin eli tiivistetyn ja tallennetun luennon äänitiedoston voi kuunnella missä ja milloin vain omalla puhelimella tai mp3-soittimella, edes verkkoyhteyttä ei tarvita.

Ensimmäiset podcast-pilotit tehtiin viime vuonna, ja tänä vuonna toiminta on jatkunut. Paajasen mukaan podcastit toimivat hyvin esimerkiksi verkkokurssin materiaalina, videoluentojen lisänä. Tässä vaiheessa saatavilla on vain suomenkielisiä tallenteita.

– Vastaanotto on ollut hyvää. Podcastien kuuntelijoita on ollut enemmän kuin kursseille osallistuvia opiskelijoita. Monien mielestä podcastit ovat olleet silmiä avaavia, sillä niistä saa tietoa missä tutkimuksessa mennään juuri tällä hetkellä. Podcast on kuitenkin usein vain yleiskatsaus aiheesta, pikkuasioita ei siinä pysty avaamaan, sanoo Paajanen.

Tällä hetkellä kuunneltavissa on 20 jaksoa muun muassa proteiinien ja solujen rakenteesta sekä solujen jakaantumisesta ja fotosynteesistä.

Podcastin tuottaminen vaatii opettajalta hieman enemmän paneutumista asiaan. Äänitysohjelma sinänsä on helppokäyttöinen, ja tuotantoon riittää vanhempikin tietokone. Podcast on kuitenkin käsikirjoitettava etukäteen – on mietittävä tarkasti, mitä haluaa sanoa.

–Vaatii aivotyötä, että saa tunnin luennon kiteytettyä kymmeneen minuuttiin. Täytyy osata olla kansantajuinen, kun näköhavaintoja ei ole. Lauseet on pakko miettiä hyvin etukäteen, miettii Paajanen.

Podcastin äänittäminen vie Paajasen mukaan kuitenkin vähemmän aikaa kuin videon tekeminen.

Lukioiden biologian opettajatkin ovat jo löytäneet yliopiston jatkuvasti kasvavan podcast-kokoelman, ja he käyttävät niitä muun muassa ylioppilaskokeiden kertauksissa.

– Abien lisäksi opettajat itsekin kertaavat, kun ala menee koko ajan niin paljon eteenpäin, sanoo Paajanen.

Podcastien avulla biologian alaa markkinoidaan Paajasen mukaan myös uusille hakijoille.

– Ensimmäisestä peruskurssista saa jo hyvän käsityksen yliopisto-opinnoista.

– Minusta opiskelussa pitäisi hyödyntää kaikkia niitä tekniikoita, jotka helpottavat omalla ajalla oppimista. Olisi hyvä katsoa jatkossa opetustapoja laajemminkin kuin vain niitä mitä yliopiston suosittelee. Eri oppijoilla on erilaiset tarpeet, ja osahan ei ole käynyt lukiota ollenkaan.

Paajanen rohkaisee muitakin kokeilemaan podcastien tuotantoa.

– Olisi hauskaa, jos muutkin alat ottaisivat tämän käyttöön! Mehän teemme täällä avointa tiedettä. Tekijänoikeuksistakaan ei tarvitse huolehtia, kun podcastit lataa amerikkalaiselle palvelimelle.

  • Podcastit ovat osa laajaa biologian perusopintokurssia.
  • Tähän mennessä tallenteita on kuunneltu yli 1600 kertaa.
  • Podcastien jakelu on käyttäjäystävällistä: kanava on tilattavissa moniin puhelimeen suoraan podcast-sovelluksella nimellä ”Solu ja molekyylibiologian perusteet”. Jakelu tapahtuu yleisten äänitiedostojakelukanavien kautta (iTunes, SoundCloud).
  • Jaksoja julkaistaan kurssin aikana päivittäin.
  • Toistaiseksi on julkaistu 20 jaksoa, ja niistä seitsemässä on ollut haastateltavana alan asiantuntija Itä-Suomen yliopistosta tai muualta.
  • Jaksot ovat ilmaisia, kaikkien kuunneltavissa ja jäävät kurssin päätyttyä yleiseen jakeluun.

Kuuntele podcasteja!