Perheiden moninaisuus pimennossa

Tutkijat havaitsivat, että Helsingissä syksyllä 2015 avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista lähes viidennes syntyi kotitalouteen, jossa oli vain yksi aikuinen. Näiden perheiden perhesuhteiden moninaisuutta eivät viralliset tilastot paljasta.

Teksti Sari Eskelinen Kuvat Tuija Hyttinen

Suomessa ei tunneta, millaisia perheitä täällä elää ja asuu, väittää professori Anna-Maija Castrén. Hän perustaa väitteensä muun muassa niihin faktoihin, jotka nousevat esiin Helsingin alueella parhaillaan tehtävästä tutkimuksesta. Siinä tarkastellaan äitejä, joille syntyy lapsi avioliiton ulkopuolella.

– Kysymys siitä, millaisissa perheissä ihmiset elävät, liittyy laajoihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Suomessakin puhutaan siitä, että perhe paikkaa tulevaisuudessa osittain hyvinvointivaltion tukijärjestelmiä. Millaiseen perheeseen tällöin viitataan, Castrén kritisoi.

Mikä on siis se perhe, joka kantaa tulevaisuudessa vastuuta esimerkiksi ikääntyvien hoivasta? Näitä kysymyksiä päättäjien pitäisi Castrénin mukaan entistä tarkemmin pohtia.

– Viestiä on ollut vaikea saada poliittisille päättäjille. Toki tässäkin on tapahtunut pikkuhiljaa avautumista, mutta esimerkiksi muissa pohjoismaissa perhetutkijoiden keskusteluyhteys ministeriöihin on tiiviimpi kuin Suomessa.

Suomalainen perhepoliittinen päätöksenteko lähtee varsin pitkälti perinteisestä ydinperheajattelusta. Virallisissa tilastoissa perheet tilastoidaan ruokakunnittain, mikä piilottaa esimerkiksi uusperheiden moninaiset perhesuhteiden kudelmat.

Avioliittoperheen tuolla puolen -tutkimushankkeen juuret ovat koulutustilaisuudessa, jota Castrén piti Helsingin kaupungin työntekijöille. Kaupungin lastenvalvojat kohtasivat lasten isyyden selvittämisen yhteydessä avopareja mutta myös monia muita perheitä, jossa äiti ei ollut avioliitossa lapsen isän kanssa. Heitä mietitytti tällaisten perheiden määrä.

– Lastenvalvojien työssään kohtaama perheiden moninaisuus ei näy julkisessa keskustelussa. Kun selvitin, kuinka paljon tällaisia muunlaisia perheitä on, havaitsin, ettei aihetta ole tutkittu.

Tästä sai alkunsa tutkimushanke, jossa selvitetään yhteistyössä Helsingin kaupungin perheoikeudellisten asiain yksikön kanssa, millaisiin perhesuhteiden muodostelmiin avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi syntyy. Kaikista suomalaislapsista 42 prosenttia syntyy äideille, jotka eivät ole naimisissa.

Syksyllä 2015 kerättiin rekisteriaineisto kaikista kyseisenä syksynä Helsingissä syntyneistä vauvoista. Heidän joukostaan perheoikeudellisten asiain yksikkö poimi tiedot muun muassa siitä, keitä syntyneen lapsen äidin kanssa asui sekä mikä oli lasten äitien äidinkieli ja ikä.

– Rekisteridatasta, jonka suuruus on noin 700 naista, selvisi, että joka viides synnyttänyt äiti asui ilman kumppania. Luku on huomattavasti suurempi kuin mitä olemassa olevien tilastojen perusteella tiedetään.

Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan noin 10 prosenttia kaikista suomalaislapsista syntyy yksin eläville naisille. Näiden lasten perheistä ei Castrénin mukaan tiedetä juuri mitään. Muun muassa näitä perhesuhteita lähdettiin selvittämään syksyllä 2015 synnyttäneille äideille tehdyllä kyselyllä.

Kyselylomakkeessa äideiltä kysyttiin muun muassa sitä, keiden he katsoivat kuuluvan syntyneen lapsen perheeseen.

– Äitien nimeämät perheet olivat laajoja, ja keskimääräinen perheen koko oli 6–7 henkeä. Lähes viidenneksellä syntyneistä lapsista oli myös sisaruksia äidin tai isän aiemmasta suhteesta.

Äitien listaamista perheenjäsenistä 60 prosenttia oli äidinpuoleisia sukulaisia tai ystäviä. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että äidinpuoleinen sukulaisuus usein korostuu.

– Vaikka eurooppalainen ja amerikkalainen sukulaisuusjärjestelmä on bilateraalinen, naisten rooli sukulaisuussuhteiden uusintajana ja ylläpitäjänä on iso.

Tutkimuksen alustavat tulokset jo osoittavat, että perheet ovat monikudelmaisempia kuin tähän saakka on tiedetty. Rekisteriaineistosta havaittiin myös, että avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten äidit olivat lähtöisin 32 eri maasta ja puhuivat 34 eri äidinkieltä.

– Tämä kertoo siitä, kuinka monikulttuurinen lastenvalvojien työkenttä on. Toki monikulttuurisuus on pääkaupunkiseudulla isompi juttu, mutta kuntien perhetyö kohtaa näitä samoja asioita pienemmässä mittakaavassa myös muualla Suomessa.

Castrén soisikin, että Suomessa resursoitaisiin perhetutkimukseen nykyistä enemmän.

– Perheiden moninaistuminen asettaa yhteiskunnalle yhä uusia kysymyksiä siitä, millaisia perhepoliittisia toimia tarvitaan ja miten yhteiskunta pystyisi varmistamaan lasten tasavertaisen kohtelun.

Avioliittoperheen tuolla puolen

  • Avioliittoperheen tuolla puolen: analyysi avioliiton ulkopuolella syntyneitten vauvojen perhesuhteista -tutkimushanke toteutetaan vuosina 2015–2017.
  • Hanketta rahoittaa Koneen säätiö ja siinä on yhteistyökumppanina Helsingin kaupungin perheoikeudellisten asiain yksikkö.
  • Hankkeessa selvitetään, millaisiin perhesuhteisiin lapsi syntyy silloin, kun äiti ei ole avioliitossa ja isyys selvitetään viranomaismenettelyllä.
  • Professori Anna-Maija Castrénin johtamaan tutkimusryhmään kuuluvat nuorempi tutkija Vaula Tuomaala ja yhteiskuntatieteiden kandidaatti Samuli Neuvonen.