Elämänlaatua Parkinson-potilaan arkeen

NeuroTracking on TUTLI-rahoituksen avulla kaupallistamista valmisteleva projekti, jossa tavoitteena on elämänlaadun lisääminen Parkinsonin taudista kärsivillä potilailla. Kehitetty analyysimenetelmä sopii Parkinsonin taudin arviointiin sekä hoidon suunnittelun tueksi. Hanke päättyy tämän vuoden lopussa, ja parhaillaan tiimi tutkii vaihtoehtoisia kaupallistamismalleja.

Teksti Marianne Mustonen Kuva Raija Törrönen

Parkinsonin tauti on hyvin vakava, rappeuttava aivosairaus, joka kestää sen toteamisesta potilaan kuolemaan saakka. – Aivojen välittäjäainetauti pahenee 20 vuoden ajan, ja lääkitystä on muutettava jatkuvasti, kertoo professori Pasi Karjalainen, jonka vastuulla tiimissä on ollut sensoriteknologia.

Parkinsonin taudin toteaminen ja vakavuuden aste määritellään vielä nykyään melko pitkälti potilaan oman oirekertomuksen mukaan. Lääkärin on vaikeaa tietää myös lääkityksen vaikutustasoa muuten kuin kokeilemalla.  
—Normaalisti hermosignaalit lähtevät aivoista lihaksen motorisiin yksiköihin jatkuvasti ja lihaksen toiminta on tasaista. Parkinsonin taudissa impulssit tulevat lihakseen ryppäinä, aiheuttaen vapisevaa liikettä.

—Meidän innovaatiomme mittaa lihasten sähköistä toimintaa. EMG (elektromyografia) -laitteella pystymme arvioimaan, miten aivoista tulee signaalia lihakseen. Tämä on tärkeää, koska sairauden oireisiin kuuluu vapinan lisäksi jäykkyyttä ja liikkeen hitautta, muistuttaa Karjalainen.
 
Aiheeseen liittyvää tukimusta on tehty yliopistolla jo yli kymmenen vuotta, ja menetelmää on testattu yli 200 potilaalla. Mukana hankkeissa on ollut Kuopion ja Helsingin yliopistollisten sairaaloiden lisäksi yhteistyökumppaneita Kiinasta, USA:sta ja Venäjältä.

Ajatuksena on, että potilas käyttää pientä ja huomaamatonta mittalaitetta kotona kaksi vuorokautta ennen lääkärille tuloa. Rekisteröintilaitteeseen tallentunut tieto siirretään lääkärin tai tutkijan tietokoneelle analysointia varten. Siinä voi nähdä suoraan esimerkiksi lääkityksen muutoksen vaikuttavuuden.

Vielä nyt rekisteröintilaite toimii offline-tilassa, mutta tulevaisuudessa se voi ehkä tehdä jopa suoraan analysointia.

—Lääkeannostelurobotti säätäisi potilaan lääkitystä jo analyysin aikana, kuvailee Karjalainen.
 
Matka valmiiksi lääkintälaitteeksi on pitkä. Sen kehittämisessä on ylitettävä monta tiukkaa seulaa ennen potilaskäyttöön hyväksyntää. Laitteen on läpäistävä valtava määrä standardeja sähköturvallisuudesta riskienhallintaan ja käytössä on oltava auditoitu laatujärjestelmä.

—Kovin osaamisemme löytyy kehittämistämme algoritmeista ja laskennasta, asiakasrajapintaa toki unohtamatta. Patenttimme ovat juuri näissä algoritmeissa, sanoo Karjalainen.

Kaupallistettavan idean tutkimuksellisesta osaamisesta ja algoritmikehityksestä tiimissä on vastannut tutkijatohtori Saara Rissanen, liiketoiminnan suunnittelusta tutkija Pauli Turunen ja ohjelmistokehityksestä Jouni Nousiainen.

Julkaistu Saima-lehdessä 3/2018.