Toivonkipinää pandemioiden maailmaan

Saima 1/2016

Mediauutisista tulee usein tunne, että maailmalla leviäviin pandemioihin ei voi vaikuttaa millään tavalla yksilönä. Tulevaisuudessa pandemioita on kuitenkin mahdollista suitsia ennakoimalla ja mallintamalla etukäteen niiden liikkeitä.

Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteen laitoksella on meneillään hanke, jonka tuloksilla voi olla merkittävää vaikutusta tulevaisuudessa pandemioiden leviämisen estämisessä. VTT:n koordinoima PANDHUB-hanke auttaa liikenteen solmukohtien toimijoita kehittämään valmiutta ja varautumista pandemiaa aiheuttavia ja muita vaarallisia patogeenejä vastaan. Erityisenä tarkoituksena on tuottaa luotettavaa ja validoitua tietoa uhkien arvioinnista varautumisvalmiuksien kehittämiseen.

– Kansainvälisessä hankkeessa luodaan testattuja työkaluja pandemiauhkatilanteisiin eurooppalaisille liikenneasemille, jotka toimivat eri lähtöpisteistä tulevien ihmisten kohtaamispaikkoina, sanoo tutkimusjohtaja Pertti Pasanen sisäympäristön ja työhygienian tutkimusryhmästä.

– Olemme jo saaneet valmiiksi ensimmäisen kenttämittauspilotin eräällä eurooppalaisella lentoasemalla. Hankkeeseen kuuluva, liikenteen solmukohdissa tapahtuvaa pandemioiden leviämistä koskeva kirjallisuuskatsaus on myös parhaillaan tekeillä, kertoo tutkija Anniina Salmela.

– Pandemioiden mallintamistyöhön päästään vasta sen jälkeen, kun tulokset on analysoitu. Nyt määrittelemme lentoaseman keskeisimmät ja todennäköisimmät tautien tartuntapaikat, niin sanotut hotspotit. Kenttämittaukset jatkuvat taas influenssa-aikaan tammi–helmikuussa. Näillä mittauksilla varmistetaan hotspottien määrittelyn onnistuneisuus ja tuetaan siten ennakoivien toimien tehokasta kohdentamista.

Hotspotille on tyypillistä, että ihmiset kohtaavat siellä toisensa tai koskettelevat mahdollisia taudinaiheuttajia sisältäviä pintoja. Näitä on esimerkiksi vessoissa ja lähtöselvitysautomaateissa.

– Kosketusnäyttöjä on kaikilla moderneilla liikenneasemilla, esimerkiksi suurilla rautatieasemilla, bussi- tai laivaterminaaleissa ja metroissa. Pintanäytteiden lisäksi keräämme myös ilmanäytteitä, toteaa Salmela.

Nyt meneillään olevaan tutkimukseen on valittu herkästi tai eri tavalla leviäviä taudinaiheuttajia. Influenssan lisäksi mukana on muutama muu vaarallinen, influenssaa harvinaisempi taudinaiheuttaja.

Salmelan mukaan tutkimukseen haastetta tuo osaltaan ihmisen ihon normaali bakteerifloora, joka on runsas, oltiinpa sitten Helsingissä, Nairobissa tai Hongkongissa. Jokaisella liikenneasemalla taas on omat erityispiirteensä.

Tutkijoiden toiveena on, että pandemian aiheuttajia ei löydy, ei ainakaan infektiivisinä annoksina.

– Esimerkiksi ebolalla on influenssasta poikkeava tartuntamekanismi, joka vaatii infektoituneen ihmisen eritteiden koskettamista, selvittää Salmela.

Viime vuosien pandemioita ovat olleet muun muassa lintu- ja sikainfluenssat, aikaisemmin historiassa taas esimerkiksi rutot.

Ympäristötieteilijöiden lähestymistapa mikrobiologian tutkimuksessa on erilainen kuin lääketieteen alalla.

– Yleensä en ajattele tutkimuskohteena olevia mikrobeja taudinaiheuttajina. Täällä meillä tutkitaan enemmänkin niiden kasvua eri olosuhteissa ja leviämistapoja, miettii Salmela.

– Tämä tutkimus on tärkeää tehdä juuri nyt, koska nykyään ihmiset matkustavat paljon. Liikematkojen lisäksi vapaa-ajan matkustaminenkin on lisääntynyt merkittävästi. Esimerkiksi Suomi on nykyään tärkeä reitti Aasiaan, Helsinki-Vantaalla on paljon kauttakulkumatkustajia.

– Analysoimme kenttämittauksista saatuja näytteitä yhteistyössä VTT:n kanssa. Ensin näytteistä tehdään bakteeriviljely, ja lisäksi niistä tutkitaan bakteeri- ja virusten lajisto molekulaarisilla menetelmillä, kuten PCR:lla ja sekvensoinnilla. Viruksissa on se haastava puoli, että niitä ei voida tutkia perinteisillä viljelymenetelmillä.

– Toivottavasti voimme kehittää yhteisen työkalun pandemioiden leviämisen tutkimiseen ja ennaltaehkäisemiseen. Mittauksissa on kuitenkin otettava monta asiaa huomioon, kuten ihmistiheys, ihmisten liikkuminen sekä liikenneasemien huoltokäytännöt ja siivoussyklit.

– Kenttämittaukset ovat mallin validoinnin kannalta tärkeitä. Tässä hankkeessa pandemioiden simuloiminen mallintamalla on sitten ranskalaisten ja englantilaisten heiniä. Sitä tehdään tässä samaan aikaan, sanoo Salmela.

Mallinnuksen avulla voidaan tehdä parempia valmiussuunnitelmia tulevaisuutta ajatellen.

– Hankkeessa mukana olevat kansainväliset tahot ovat alansa eturivin tutkimuslaitoksia, mikä edistää työkalujen kehittämistä ja tiedon jalkauttamista loppukäyttäjille. Oman rajoituksensa tiedon vapaaseen jakamiseen luo tulosten luottamuksellinen luonne, sanoo Pasanen.

 

PANDHUB-hanke

  • EU-rahoitteinen, vuonna 2014 alkanut hanke tutkii pandemioiden ja muiden vaarallisten tartuntatautien leviämisen estämistä ja hallintaa liikenteen solmukohdissa.
  • Kansainvälisen hankkeen suomalaiset yhteistyökumppanit ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT, joka koordinoi hanketta, ja Itä-Suomen yliopisto.
  • Kansainvälisten kumppanien lisäksi yhteistyötahoihin lukeutuu liikenneasemien operaattoreita ja palveluntuottajia sekä Euroopan tartuntatautikeskus (ECDC).
  • Hankkeen tuloksia saadaan vuoden 2016 aikana, lopulliset tulokset vuoden 2017 lopussa.
  • Lisätietoja: http://pandhub-fp7-security.eu/

Teksti: Marianne Mustonen Kuva: AFP / Lehtikuva