Paikkatiedon optimoijat

Saima 3/2014

Geospatiaalisen analyysin osaajia tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.

Kun mietitään kouluruokaa jakelevan auton ihanteellisinta reittiä keskuskeittiöltä kouluille, ei enää tarvitse istuttaa kuljettajaa ratin taakse ja ajaa läpi vaihtoehtoisia reittejä. Reittioptimoinnissa voidaan hyödyntää geospatiaalista analyysia.

– Geopatiaalisessa analyysissä käytetään tilastotieteellisiä ja laskennallisia menetelmiä geokoodatun tiedon analysoinnissa. Vasta 1990-luvulla tietokoneet kehittyivät niin tehokkaiksi, että menetelmiä voitiin ryhtyä hyödyntämään käytännössä laajamittaisesti, sanoo professori Markku Tykkyläinen.

Hän on ollut kehittämässä geospatiaalisen analyysin opintoja Itä-Suomen yliopistossa, joka ainoana yliopistona Suomessa tarjoaa opiskelijoilleen alan monitieteistä opintopakettia.

Tehokkaampia yhteiskunnallisia toimintoja

Mutta mistä geospatiaalisessa analyysissä oikein on kyse?

– Sen avulla voidaan tehostaa esimerkiksi yhteiskunnallisia toimintoja, kun nähdään, miten ja millä voimakkuudella eri asiat ovat yhteyksissä toisiinsa missäkin paikassa. Tästä esimerkkinä ovat paikallisesti räätälöidyt terveyden edistämisen mallit. Muun muassa masennuksen ennaltaehkäisyä voidaan kohdistaa paikallisesti oikeaan riskiryhmään geospatiaalisen analyysin avulla, MTT:llä tutkijana työskentelevä Olli Lehtonen kuvaa.

Lehtonen työskenteli aiemmin Itä-Suomen yliopistolla geoinformatiikan yliopistonopettajana, ja on ollut mukana opintokokonaisuuden kehittämisessä. Hän hyödyntää itsekin juuri valmistuneessa väitöstutkimuksessaan geospatiaalista analyysiä.

– Pääpaino tutkimuksissani on alueiden kehitysdynamiikassa ja evoluutiossa. Niissä on yhtenä tavoitteena ymmärtää Suomessa syntyneitä alueellisia hyvinvointieroja.

Geospatiaalinen analyysi tarjoaa Lehtosen mukaan mahdollisuuksia aiempaa realistisempaan analyysiin ja samalla yksityiskohtaisempaa tietoa tutkittavista ilmiöistä.

– Tämä tieto on yleensä tärkeää, kun halutaan vaikuttaa esimerkiksi erilaisiin haittoihin, päätöksiin, ihmisten käyttäytymiseen, mielipiteisiin tai suhtautumiseen.

Ala nousussa

Geospatiaalinen analyysi kehittyi nopeasti Yhdysvalloissa 1990-luvulta alkaen. Siellä tutkijat saivat vapaasti käyttöönsä julkisesti tuotettua paikka- ja tilastotietoa. Yhdysvalloissa alan nopea kehitys johti myös erilaisten sovellusten ja ohjelmistojen kehitykseen.

– Meillä Suomessa alan kehitystä rajoitti pitkään monien julkisten tietoaineistojen maksullisuus, Tykkyläinen huomauttaa.

Lehtosen mukaan alan osaajien tarve kasvaa tulevaisuudessa, kun paikkatiedot avautuvat ja lisääntyvät sekä ymmärretään analyysimahdollisuuksien arvo niin asiantuntija-, suunnittelu- kuin tutkimustehtävissä.

– Geospatiaallisella analyysilla tulee olemaan suuri merkitys päätöksenteossa, Lehtonen painottaa.

Tyypin 2 diabeetikkojen hoidossa alueellisia eroja

Yliopisto-opettaja Maija Sikiön mukaan opiskelijat saavat monitieteisestä opintokokonaisuudesta hyvät perustaidot työelämään.

– Opiskelijat voivat rakentaa kokonaisuuden sisällöistä itselleen sopivan paketin, josta saa valmiuksia monipuolisempaan aineistojen käsittelyyn.

Opiskelijalta vaaditaan kiinnostusta niin tietotekniikkaan kuin tilastotieteellisiin menetelmiin. Sikiön mielestä opiskelu on kuitenkin erittäin palkitsevaa ja siitä saa ahaa-elämyksiä.

– Itse pidin opiskeluaikana juuri siitä, että opin käyttämään erilaisia ohjelmistoja sekä hyödyntämään ja analysoimaan erilaisia aineistoja. Tuntui siltä, että opintojen myötä alkoi olla työkaluja sinne työelämään.

Nyt menetelmät ovat Sikiöllä käytössä väitöstutkimuksessa, jossa hän tarkastelee tyypin 2 diabeetikkoja ja heidän sairautensa hoitoa.

– Havaitsimme, että esimerkiksi sosioekonomisesti heikommilla asuinalueilla potilaiden mittausaktiivisuus oli hieman alhaisempi. Kun näistä asioista tiedetään enemmän, voidaan potilaiden hoitoa suunnitella ja kehittää paremmin.

Aktiivista kehittämistä

Geospaatiaalisen analyysin opintokokonaisuuden kehittämiseen ovat Lehtosen mukaan vaikuttaneet useat tekijät.

– Keskeinen lähtökohta oli opiskelijoiden menetelmäosaamisen kehittäminen ja nykyaikaistaminen. Myös alan nopea ja jatkuva kehitys sekä tulevat yhteiskunnalliset tarpeet ovat vaikuttaneet kehitystyöhön.

Alan osaajien työpaikkoja löytyy esimerkiksi maakuntien liitoista, ELY-keskuksista, ohjelmistotaloista ja eri tutkimusorganisaatioista.

– Myös kunnat käyttävät paljon paikkatietoa, samoin eri yritykset, Sikiö toteaa.

Teksti: Sari Eskelinen Kuva: Maija Sikiö ja Raija Törrönen

FAKTA

Geopatiaalisen analyysin opintokokonaisuus

  • Laajuudeltaan 25 opintopistettä.
  • Tarjottu vuodesta 2010.
  • Sisältää tilastotieteen, maantieteen, metsätieteen, tietojenkäsittelytieteen ja kansantaloustieteen opintojaksoja.
  • Sivuainekokonaisuuden lisäksi maantieteessä voi maisterivaiheen geoinformatiikan suuntautumisvaihtoehdossa valita geospatiaalisen analyysin linjan.