Oppimisen edelläkävijät

Saima 1/2016

Itä-Suomen yliopisto on asettanut strategisen tavoitteen olla paras yliopistollinen oppimisympäristö Suomessa vuonna 2020.

– Tavoite heijastelee hyvin sitä, että tässä talossa luotetaan erinomaisiin opettajiimme, tiivistää akateeminen rehtori Jaakko Puhakka.

Hän lisää, että toinen tärkeä tekijä tavoitteen taustalla on Itä-Suomen yliopiston laaja-alainen opettajankoulutus ja tutkimus. Nyt on erinomainen tilaisuus tutkia uusia lähestymistapoja oppimiseen koko yliopistossa.

– Tutkimus ohjaa oppimisympäristöjen kehittämistä oikeaan suuntaan. Pystymme seuraamaan oppimista tutkimuksen voimin – mutta myös ottamaan ja hallitsemaan uusiin asioihin liittyviä riskejä.

Opettajia on alettu vuoden alusta lähtien kouluttaa järjestelmällisemmin, ja heidän opiskeluunsa on yksiköissä sitouduttu antamaan aikaa.

– Flipped Classroom -pilottihankkeeseen on valittu neljäkymmentä innokasta opettajaa eri aloilta.

Opettajat kouluttautuvat käänteiseen opetukseen. Siinä opiskelijat tutustuvat kurssin teoriasisältöön itsenäisesti verkossa, minkä jälkeen opettaja voi käyttää yhteisen ajan tiedon soveltamiseen ja ymmärryksen syventämiseen.

Fysiikassa tätä metodia on käytetty jo joitakin vuosia, ja tulokset ovat olleet hyviä.

– Läpimeno niillä kursseilla on ollut selvästi parempi kuin ennen, joten tätä on helppo perustella. Osaaminen tuntuukin leviävän nyt meillä varsin nopeasti.

Paitsi pedagogisten mallien, myös fyysisen ympäristön on muututtava.

– Nykyajan lapset kasvavat teknisestikin uudenlaisten oppimisympäristöjen keskellä. Meidän on pakko siis uudistua yliopistossakin, jotta pysymme ajan hermolla.

Puhakka on vakuuttunut siitä, että oppimisympäristöjen kehittämistulokset näkyvät tulevaisuudessa positiivisina millä tahansa mittarilla mitattuna.

– Tärkeintä silti on, että meiltä valmistuneet pärjäävät työelämässä ja ovat siellä jopa edelläkävijöitä.

Valon tutkimusta etänä

Suomen yliopistokiinteistöt myönsi loppuvuodesta 100 000 euron rahoituksen Itä-Suomen yliopiston fysiikan ja matematiikan laitokselle etäohjattua laboratoriota varten.

– Rahalla on tarkoitus rakentaa virtuaalinen ympäristö, jota erityisesti koulumaailma voi hyödyntää. Virtuaalilasien kautta päästään etänäkin katsomaan, millainen työskentely-ympäristö laboratorio oikeasti on, tiivistää professori Pasi Vahimaa.

Tarkoituksena on toteuttaa fotoniikan laboratorio, jossa tehdään tutkimuksia valosta.

– Tällä alalla laboratorioiden ylläpitäminen tulee usein kalliiksi. Virtualisoinnilla voimme tarjota ympäristöä ulkopuolisillekin niin, että sitä pääsee käyttämään esimerkiksi omasta koulusta käsin.

Virtuaalitodellisuusteknologian avulla osallistujia voidaan ohjata etänä muun muassa optisissa mittauksissa.

– Demo toteutetaan niin, että konseptia voidaan soveltaa muidenkin alojen laboratorioihin.

Itä-Suomen yliopiston tietohallintojohtaja Juha Eskelinen on tyytyväinen saatuun rahoitukseen.

– Myös tietohallinnon näkökulmasta haluamme löytää keinoja innostaa opiskelijat, opettajat ja tutkijat mukaan ideoimaan ja kokeilemaan uusia mahdollisuuksia oppimisympäristöjen suhteen. Olemme tällä hetkellä hyvin uusimman teknologian aallon harjalla ja jatkamme määrätietoista pyrkimystä ykköseksi.


360panorama.fi on jo toteuttanut fotoniikan laboratoriosta 360 asteen panoraamaesittelyn, johon voi tutustua kuvaa klikkaamalla tai osoitteessa http://360panorama.fi/Labra/Labra.html. Kuvassa laboratoriolaitteiden äärellä projektitutkija Matthieu Roussey ja professori Pasi Vahimaa.

Voisiko Marsissa asua?

Mitä Marsin asuttaminen vaatisi? Miten siellä voitaisiin tuottaa ravintoa? Mitä mahdollisuuksia elämälle olisi – ja miten tämän kaiken saisi selville?

Näitä asioita pohditaan tällä hetkellä Joensuussa Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto NASAn sekä sen joensuulaisten kumppanien kanssa. Epic Challenge -hankkeessa on käytössä joensuulaisen oppimis- ja kehittymisratkaisujen toimittajayritys Arcusysin kehittämä Valamis-oppimisympäristö. Ympäristössä toimii Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammattikorkeakoulun, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja Joensuun normaalikoulun lukion opiskelijoita.

– NASAssa ollaan hyvin innostuneita oppimisympäristöstä sekä koko hankkeesta, joka perustuu Joensuun alueen ainutlaatuiseen osaamiseen monella eri osa-alueella, kertoo tietojenkäsittelytieteen professori Markku Hauta-Kasari.

Yliopistosta monitieteisessä hankkeessa on mukana tietojenkäsittelytieteen, fysiikan ja biologian opiskelijoita.

– Marsin ravinnontuotantoa on pohdittu esimerkiksi kasvibiologian, fotoniikan ja spektriväritutkimuksen asiantuntijoiden johdolla. Virtuaalitodellisuuden tekniikoissa taas on hyödynnetty tietojenkäsittelytieteen osaajia.

Hankkeessa tutkitaan muun muassa menetelmiä, joilla maasta käsin tai Marsin lähellä olevasta aluksesta ohjattaisiin Marsin pinnalla olevaa laitetta tai opastettaisiin esimerkiksi rakennustyötä.

– Hanke on monen organisaation välinen yhteistyö, joka parhaassa tapauksessa poikii meille lisää yhteistyötä NASAn kanssa.

Oppimisympäristöjä kehitetään tutkimuksen avulla

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa aloitettiin viime syksynä tutkimus, jonka avulla selvitetään opiskelijoiden näkemyksiä opiskelusta Itä-Suomen yliopistossa.

– Tarkoituksena on tarjota tilannekuva oppimisympäristöjen ja opintojaksojen kehitystyötä varten. Opiskelijoiden näkemyksiä kurssien suoritustavoista ja pedagogisista käytänteistä voidaan käyttää opintojaksojen suunnittelun apuna, kertoo kasvatustieteen yliopistotutkija Teemu Valtonen tutkimusryhmänsä työstä.

Tutkimuksessa on muun muassa selvinnyt, että opiskelijat kaipaavat enemmän opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta ja muiden opiskelijoiden ajatusten kuulemista.

– Toisaalta taas kynnys keskusteluun osallistumiselle on korkea. Se asettaakin meille yliopistona mielenkiintoisen haasteen.

Mietinnässä on, voisiko esimerkiksi ryhmissä toiminta tai erilaiset tieto- ja viestintäteknologian tarjoamat mahdollisuudet mataloittaa osallistumiskynnystä.

– Olemme kartoittaneet myös opiskelijoiden kehitysajatuksia siitä, kuinka yliopisto-opiskelusta voisi tehdä mielekkäämpää, mukavampaa ja jopa tehokkaampaa.

Aineiston analysointi on vielä alkutekijöissään, mutta lähtötilanne näyttää hyvältä. Opiskelijakyselyyn saatiin yli 700 vastausta, ja reilut 200 on kiinnostunut osallistumaan oppimisympäristöjen jatkokehitystyöhön.

– Tavoitteena on muodostaa opiskelijaryhmiä, jotka ideoivat kanssamme Suomen parasta yliopistollista oppimisympäristöä. Tämä tarjoaa mielenkiintoisia tutkimus- ja kehitysmahdollisuuksia.

Teksti: Nina Venhe Kuvat: Raija Törrönen, Varpu Heiskanen ja NASA