Opettajat uuden edessä

Uuden opetussuunnitelman suunnittelu ja käyttöönotto ovat vaatineet opettajilta paljon aikaa ja energiaa normaalin päivätyön lisäksi. OPPI-tutkimusryhmä on tutkinut opettajien jaksamista suurten muutosten aikana.

Teksti Nina Venhe Kuva Varpu Heiskanen

Uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma rantautui alakouluihin viime syksynä. Sen perusteet ovat koko maassa samat, mutta kouluissa niitä voidaan tulkita ja säädellä kunkin alueen erilaisista lähtökohdista.

– Suomessa luotetaan globaalisti ajateltuna opettajiin ja heidän taitoihinsa erittäin paljon, kertoo tutkimusjohtaja Janne Pietarinen soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastosta.

Vapaus tuo mukanaan myös vastuuta. Siksi OPPI-tutkimusryhmä on keskittynyt tarkastelemaan opettajan ammatillisen toimijuuden, oppimisen ja hyvinvoinnin rakentumista kouluyhteisössä.

– Hyvänä esimerkkinä toimii juuri opetussuunnitelmatyö. Opettajat ovat olleet sen myötä suuren muutoksen edessä, ja jokaisen on pitänyt miettiä, miten juuri minä saan opettajana otteen siitä, mitä tavoitellaan.

Tutkimusaineistojen analyysi on vasta aluillaan, mutta jo nyt on huomattu, että ammatillisen toimijuuden rakentumisessa on tuettava samanaikaisesti opettajan halua, pystyvyyden kokemusta ja tekemisen taitoja.

– Oppiakseen uutta opettajan on siis oltava motivoitunut, ja hänen on uskottava kykyihinsä sekä taitoihinsa uuden kynnyksellä.

Jos kaikki nämä kolme kohtaa ovat kunnossa, omaksuu opettaja uutta ja kykenee viemään sitä eteenpäin oppilailleen sekä muille sidosryhmilleen.

– Näin ollen opettajankoulutuksen ja perusopetuksen kehittäminen asettuu jatkumoksi, jonka tavoitteena on opettajan ammatillisen toimijuuden vahvistaminen.

Opettajan oppiminen ja hyvinvointi säätelevät siis myös oppilaiden oppimista.

– Eli kun opettaja onnistuu tavoitellussa muutoksessa, heijastuu se koko kouluyhteisön hyvinvointiin.

Mitä jäsennellymmin ja toimijoita osallistavammin uudistusta viedään eteenpäin, sitä paremmat tulokset siitä syntyvät.

– Keskeistä on tunnistaa tavoitellun päämäärän ja varsinaisen prosessin välinen suhde. Vauhdin hidastaminen ja tarkka suunnittelu takaavat paremman lopputuloksen. Jos muutoksessa edetään ilman yhteistä pohdintaa tavoitellun suunnan ja kehittämisaskeleiden mielekkyydestä, joudutaan usein ottamaan takapakkia.

Tutkimuksessa on huomattu, että suomalaiset opettajat ovat erittäin tunnollisia. Heidän autonomisuuteensa ei siis luoteta turhaan. Asiantuntijan rooli otetaan kouluissa vakavasti.

– Vaikka tällä hetkellä eriarvoisuuden sanotaan Suomessa lisääntyvän, on meillä onneksi yhä erittäin tasa-arvoinen koulujärjestelmä sekä työhönsä sitoutuneet opettajat.

OPPI

  • OPPI-tutkimusryhmä on toiminut vuodesta 2004.
  • Ryhmän tutkijat työskentelevät Tampereen, Itä-Suomen, Helsingin ja Oulun yliopistoissa.
  • Ryhmän tutkimuskohteina ovat suomalainen koulu, opettajuus ja oppiminen.