Kuka siellä kolistelee?

Saima 1/2016

Häiritsevä melu on suomalaisten yleisin naapuruuskiistojen aihe. Tutkija Hilkka Heinonen suosittelee hakemaan yhteisymmärrystä keskustelemalla naapurin kanssa ennen kuin riidat kärjistyvät.

Taas se soittaa hirviörokkia yläkerrassa. Mopopojat pärisyttelevät ikkunan alta, ja alakerran piski räksyttää postinjakajaa. Kotibileet möykkäävät pikkutunneille, ja kukon laulun aikaan joku ajaa ruoholeikkuria.

Kuulostaako tutulle? Todennäköisesti, sillä melu on yleisin ympäristöllisten naapuruuskiistojen aihe suomalaisten keskuudessa asumismuodosta riippumatta.

– Se vaihtelee, millaista häiritsevä melu on. Kerrostaloissa kyse on usein äänekkäästä juhlimisesta ja musiikin kovaa soittamisesta. Omakotialueilla häiritsevät muun muassa moottoriajoneuvot, koneiden käyttö ja haukkuvat koirat, kertoo ympäristöoikeuden tutkija Hilkka Heinonen.

Heinonen osallistui Suomen Akatemian rahoittamaan Naapuruuskiistat ja asuminen -tutkimushankkeeseen, joka alkoi vuonna 2011 ja päättyi viime vuonna. Hankkeessa tutkittiin naapuruuskiistoja, niiden vaikutuksia asumiseen ja hyvinvointiin sekä kiistojen piirteitä ja niiden ratkaisumahdollisuuksia.

Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professorin Tapio Määtän johtamassa monitieteisessä hankkeessa oli mukana tutkijoita Itä-Suomen yliopiston ohella Suomen ympäristökeskuksesta, Helsingin yliopistosta, Aalto-yliopistosta ja Turun yliopistosta.

Suomalaiset eivät poikkea naapurivihoittelussaan muista kulttuureista. Samat asiat nyppivät asukkaita niin Hong Kongissa ja Skotlannissa kuin Suomessa. Melu on Heinosen mukaan yksi suurimpia häiriötekijöitä kaikkialla.

Yleisiä kiistelyn aiheita saadaan lisäksi jätteidenkäsittelystä, roskaamisesta, yhteisten tilojen siisteydestä ja asiallisesta käytöstä, raja-aidoista, puustosta ja istutuksista sekä lemmikki- ja tuotantoeläinten hajusta, melusta ja pölystä.

– Oman alueen, pihan ja asunnon merkitys on syvällä ihmisessä. Oma reviiri halutaan pitää omana.

Ulkopuolinen tunkeutuminen omalle pihalle häiritsee riippuen ihmisen luonteesta.

– Joku ei siedä naapuria edes lähellä pensasaitaansa ja tuntee, että naapuri kyttää. Oman tilan varjeleminen on joillakin ihmisillä erittäin vahvaa, ja toiset suhtautuvat asioihin joustavammin.

Pitkäaikaisimmat ja eniten elämistä haittaavat naapurikiistat koetaan useammin pari- ja rivitaloissa kuin kerros- ja omakotitalossa. Heinosen mukaan ilmiö voi johtua siitä, että kerrostaloissa isännöitsijät toimivat kiistojen välittäjinä ja puskureina. Omakotitaloissa taas reviirit ovat isompia.

Jonkin asteisista naapurikiistoista kärsivät jopa sadat tuhannet suomalaiset.

– Kun kyselimme tutkimuksessa konfliktien määrää ja vaikeusastetta, vastaajista 1–2 prosenttia oli sitä mieltä, että heidän ympäristössään on usein kiistoja. Samaa luokkaa oli niiden vastaajien osuus, jotka olivat muuttaneet joskus elämänsä aikana naapurikiistan takia.

Kiistojen vaikutukset asumiseen, hyvinvointiin, naapuruussuhteisiin ja tilankäyttöön voivat olla hyvinkin rajuja.

– Pahimmillaan mennään rikolliselle puolelle, ihan tappoihin saakka. On erilaista jatkuvaa häirintää ja kyräilyä, joka huonontaa ilmapiiriä. Käyttäytymiseen liittyviä ongelmia ovat juoruilu sekä liikasosiaalisuus tai epäsosiaalisuus, Heinonen kertoo.

Tutkimushankkeessa päädyttiin pohtimaan myös naapurikiistojen oikeudellis-hallinnollisia ulottuvuuksia eli miten kiistatilanteita hallitaan ja ratkotaan. Moni ymmärtää edetä diplomaattisesti.

– Yleisin tapa selvittää tilanteita on se, että puhutaan naapurille jo siinä vaiheessa, kun asia ei ole vielä kehittynyt kiistaksi. Toisaalta kynnys sanoa suoraan naapurille on aika korkea. Ihmiset pelkäävät, että asioista avoimesti puhuminen vain paisuttaa ongelmia. Toinen yleinen tapa on puhua muille naapureille ja tiedustella, ovatko hekin kokeneet samaa haittaa.

Jos suora keskusteluyhteys ei toimi, kiistaan haetaan usein kolmas, välittävä osapuoli. Taloyhtiössä se voi olla isännöitsijä, huoltoyhtiö tai taloyhtiön hallitus. Omakotitaloissa asuvat ottavat yhteyttä puolestaan kuntien ympäristönsuojelun, terveysvalvonnan ja rakennusvalvonnan viranomaisiin.

Heinosen mukaan naapurikiistat kuormittavat oikeusasteita suotta silloin, kun riidan perimmäinen syy on jossain muualla kuin oikeuteen etenevässä asiassa.

– Jos ajatellaan aitakiistaa, jossa naapurit eivät pääse sopuun tontin rajasta, jo arkijärjellä tuntuu, että oikeuden päätös ei paranna naapurusten huonoja välejä. Sen vuoksi on pyrittävä kehittämään naapuruuskiistojen sovittelumenettelyä.

Teksti: Risto Löf Kuva: Raija Törrönen