Meidän yliopiston kodikas kampus

Saima 2/2016

Suomalaiset yliopistot voivat oppia yhteisöllisyyttä, näkyvyyttä ja markkinointia amerikkalaisilta. Apulaisprofessori Sari Havu-Nuutinen oivalsi sen, kun hän vietti lukukauden Fulbright-vaihdossa Ohion yliopistossa.

Athensin kampusalueen komeaan, 1800-luvun alun kampusporttiin on kaiverrettu juhlalliset sanat: “So enter that daily thou mayest grow in knowledge wisdom and love”. Kun portista päivittäin käy, karttuvat tieto, viisaus ja rakkaus.

Tiedon portti tuli tutuksi kasvatustieteen apulaisprofessorille Sari Havu-Nuutiselle, kun hän vietti viime syyslukukauden Fulbright-vaihdossa Ohion yliopistossa Yhdysvalloissa.

Yhdysvaltoihin Havu-Nuutisen veti halu laajentaa verkostoja, perehtyä amerikkalaiseen luonnontieteen opetukseen ja kehittää kielitaitoa.

– Minulla oli jo hyvät verkostot Eurooppaan mutta ei niin paljon kontakteja Yhdysvaltoihin oman tutkimusalueen sisällä. Halusin laajentaa verkostoja sinne. Toisekseen luonnontieteen opetuksen historia on toista luokkaa Yhdysvalloissa kuin Suomessa, ja halusin tietää, millaista pienten lasten luonnontieteen opetus on käytännössä siellä. Lisäksi halusin kehittää englannin kieltäni, enkä vain omaani vaan myös perheeni kielikokemusta ja tarjota mahdollisuuden lapsilleni nähdä, millaista opiskelu on Yhdysvalloissa. Tavoitteet, joita lähdin hakemaan, toteutuivat myös hyvin, Havu-Nuutinen kertoo.

Havu-Nuutisen perhe asettui Athensiin elokuussa 2015. Nimensä kaupunki on saanut antiikin sivistyksen tyyssijasta, Kreikan Ateenasta. Paikallinen kulttuurihistoria tuli lähelle, kun perhe asettui kodiksi 1800-luvun taloon.

Athens on yksi Ohion yliopiston kampuskaupungeista. Kaikkiaan yliopiston eri kampuksilla on vajaat 40 000 opiskelijaa ja henkilökuntaa hieman yli 5 000. Ison yliopiston kampuselämä osoittautui yhteisöllisemmäksi kuin Suomessa.

– Kampuselämä oli tiivistä, sosiaalista ja hyvin eläväistä, kun opiskelijat asuivat kampuksilla ja kaikki palvelut löytyivät sieltä. Myös opiskelijajärjestöt olivat näkyvillä, ja esimerkiksi yliopiston bändi saattoi esiintyä yllättäen kampuksen pihoilla. Tietenkin kampuselämä on erilaista 20 asteen lämmössä kuin Suomen talvessa, Havu-Nuutinen naurahtaa.

Yliopiston opetushenkilökunnan puheenaiheissa oli yhtäläisyyksiä Suomen oloihin: rahoitus, kiire, paljon opiskelijoita, paljon opetusta. Toisaalta Ohion yliopiston luennot poikkesivat suomalaisista rutiineista. Kalvosulkeisia ei tarvittu, kun opiskelijat kyselivät luennoitsijalta niin paljon.

– Pidin vuorovaikutuksesta opiskelijoiden kanssa tosi paljon.

Maineikkaat amerikkalaiset yliopistot lukeutuvat kansainvälisten yliopistovertailujen kärkikaartiin. Mitä amerikkalaisilta voisi ottaa opiksi Suomen yliopistoihin? Ainakin näkyvyyttä, markkinointia ja yhteisöllisyyttä, päättelee Havu-Nuutinen.

– Ohion yliopisto näkyi kaikkialla Athensin kaupungissa ja oli mukana ihmisten elämässä laajasti. Jokaisessa paikallisessa marketissa oli myytävänä Ohio University -tuotteita. Yliopiston merkitys ja sen arvostaminen olivat todella hienoa. Alumniopiskelijat tulivat useasti joukolla kertomaan työuristaan ja osaamisestaan opiskelijoille ja osallistuivat varainhankintaan.  

Fulbright-vaihdon aikana Havu-Nuutinen perehtyi alkukasvatuksen luonnontieteen opetukseen Yhdysvalloissa. Hän tapasi paikallisia opettajia ja vieraili kouluissa.

– Tutkijavaihdossa tutkimuksen valmistelutyö ja tutkimuslupien anominen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin Suomessa, vaikka tutkimus toteutuu kohdemaassa. Minulla lupaprosessi oli aika raskas, koska halusin päästä tapaamaan lapsia luokkahuoneobservoinnissa, ja Amerikassa lasten tutkiminen on hyvin suojattua. Siksi minun piti suorittaa tutkimuseettinen kurssi ennen kuin saatoin anoa edes tutkimuslupaa.

Vaihdon antiin kuuluu, että Havu-Nuutinen tekee artikkelia suomalaisen ja amerikkalaisen opetussuunnitelman eroista.

– Opetussuunnitelmissa voi olla eroja, mutta käytännön opetuksessa niitä ei ollut merkittävästi. Yhdysvallat on ollut luonnontieteen opetuksessa johtava maa, mutta nyt selvisi, että osavaltiot ovat linjanneet englannin ja matematiikan johtaviksi oppiaineiksi eikä luonnontiede kuulu enää kärkeen. Siitä opettajat olivat hämmentyneitä ja vähän huolissaan. Jos Amerikan malli heijastelee muuhun maailmaan, se voi muuttaa trendiä myös Euroopassa.

Tutkijavaihtoon lähteville Havu-Nuutinen vinkkaa järjestämään aikaa käytännön asioiden hoitamiselle paikan päällä.

– Oli hyvä ratkaisu mennä Athensiin jo ennen stipendikauden alkua. Saatoimme järjestää asunto-, pankki- ja tietoliikenneyhteysasiat kuntoon, ja sen jälkeen pääsi heti keskittymään tutkimukseen.

Perheen kaksi lasta kävivät paikallisia kouluja kuudennelle ja kahdeksannella luokalla. Sekin luontui mutkitta.

– Koulut järjestivät asiat todella hyvin. Lapset pääsivät koulurytmiin parissa kolmessa päivässä. Lukukausi oli heillekin monella tavalla avartava ja opettava kokemus.

Yhdysvallat – jossa kaikki on tunnetusti isompaa – tarjosi Havu-Nuutisen perheelle yltäkylläisesti nähtävää viikonlopuiksi.

– Tavoite oli, että arkipäivät tehdään ahkerasti töitä, ja viikonloppuna matkustetaan ja nähdään maata. Kävimme muun muassa Niagaran putouksilla ja New Yorkissa musikaalissa. Joulun vietimme amerikkalaisperheen kanssa Kaliforniassa. Pojan unelmakin toteutui, kun hän pääsi LeBron Jamesin NBA-otteluun.

Sari Havu-Nuutisen blogi Fulbright-vaihdosta osoitteessa: https://sarskansivut.wordpress.com/  

Sari Havu-Nuutisen viisi vinkkiä tutkijavaihtoon

  • Varmista, että sinulla on asiantunteva ja sitoutunut kontaktihenkilö isäntäyliopistossa.
  • Selvitä, onko vierailevalla tutkijalla samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muilla tutkijoilla isäntäyliopistossa.
  • Valmistele tutkimustyötäsi jo ennen lähtöä. Selvitä esimerkiksi tutkimuslupien hankkimiseen liittyvät asiat etukäteen.
  • Ole utelias ja avoin. Osallistu monipuolisesti yliopiston toimintaan ja verkostoidu.
  • Valmistaudu yliopistosi ja Suomen esittelyyn. Perehdy ennalta, miten voit parhaiten esitellä kotiyliopistoasi.

Teksti: Risto Löf Kuvat: Varpu Heiaksnen ja Sari Havu-Nuutinen