Kuusesta uusia antibiootteja?

Suomalaisuuden ytimeen perinteisesti kuuluneet metsät on viime vuosiin asti nähty vain lähinnä tukkeina, kuitupuina ja biomassana. Esimerkiksi puista saatavista kemikaaleista voidaan kuitenkin tehdä paljon muutakin. Idea uusien puuperäisten antibioottien tuottamisesta toi upean voiton Slush-tapahtumassa.

Teksti Marianne Mustonen Kuva Varpu Heiskanen

Slushin Skolar Award -tiedepitchauskilpailun voiton vieneen Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Virpi Virjamon tutkimusidea perustuu hänen omaan väitöskirjatyöhönsä.

Hän tutki kuusen puolustuskemikaaliryhmää, joka on perinteisesti jätetty huomioimatta. Työ oli perustutkimusta, mutta taustalla oli ajatus selvittää, mihin puut tarvitsevat näitä yhdisteitä, ja voisivatko ihmiset hyödyntää niitä.

– Kun alustavissa tutkimuksissa näytti siltä, että yhdisteet ovat antimikrobisia, halusimme lähteä selvittämään tätä lisää, sanoo Virjamo, joka työskentelee Itä-Suomen yliopiston ympäristö-ja biotieteiden laitoksella.

– Ideana on tutkia, voisivatko havupuut olla uusien antibioottien lähde. Tavoitteena on päästä mahdollisimman nopeasti vuodenvaihteen jälkeen tekemään analyysejä, ja tuloksia pitäisi syntyä parin vuoden sisällä.

Virjamo sai tiedon Slushin kilpailusta alan professoreilta ja päätti heti lähteä mukaan.

– Koin Slushin yhtenä monista rahoitusmahdollisuuksista, joita ilman muuta kannattaa kokeilla. Ainut, mikä aiheutti epäröintiä oli, että minkä verran uskallan kertoa yksityiskohtia tutkimusideasta.

Virjamo on taustaltaan biologi, ja hän työskenteli aikaisemmin siitepölytiedotuksen ja syanobakteerien parissa Turun yliopistossa. Hän haki jatko-opintojen aiheeksi jotain, joka olisi lähempänä ihmisten arkielämää.

– Tutkimusryhmäni on professori Riitta Julkunen-Tiiton luonnonainetutkimuksen laboratorio, jossa tutkitaan kasvien puolustusyhdisteitä paitsi metsäpuilla myös monilla muita kasveilla. Mielenkiinnon kohteenani on ilmastonmuutoksen vaikutus puiden puolustukseen kasvitauteja ja tuholaisia vastaan, kertoo Virjamo.

Virjamolle Slush-kokemus oli uskomaton ja opetti paljon. Hän ei osannut odottaa, että oma idea palkittaisiin, joten se tuli erittäin iloisena yllätyksenä.

– Voitto mahdollistaa sen, että pääsemme alustavista tuloksista joko varmistamaan tai kumoamaan mahdollisuuden, että kotoisista havupuistamme voi löytyä lupaavia antibioottiyhdisteitä, toteaa Virjamo.

Hän muistuttaa, että lääkekehitys on pitkä ja hidas prosessi, ja tässä tutkimuksessa ollaan vasta peruskysymysten äärellä.

– Toivoisin kuitenkin, että ihmiset havahtuisivat siihen, että takapihoillamme kasvavissa puissa on yhtä hienoja mahdollisuuksia kuin harvinaisissa tai eksoottisissa kasveissakin, ja niitä kannattaa tutkia.

Virjamon mukaan nuorten tutkijoiden pitää uskaltaa tehdä niitä asioita, jotka pelottavat.

– Pitää uskaltaa asettaa itsensä ja ajatuksensa arvioitavaksi. Tutkijoiden pitää myös opetella viestimään ideansa selkeämmin, sillä harvoin rahoituspäätöksiä on arvioimassa juuri oman erityisalan spesialisti.