Matemaattinen ajattelu syntyy edelleen kynän ja paperin avulla

Saima 1/2016

Matemaatikon uralla ei menestytä erakoitumalla omaan työhuoneeseen. Kielitaito, kansainvälisyys ja yhteistyökyky ovat nykyään yhtä tärkeitä kuin matematiikan perusteellinen osaaminen.

Matematiikan professori Risto Korhosen (yläkuvassa) ura on vienyt Joensuun yliopistosta maailmalle ja takaisin. Joensuun tohtorinväitöksen jälkeinen post doc -paikka löytyi Loughborough’n yliopistosta Iso-Britanniasta.

– Meidän yliopistossamme on matematiikassa vahva kompleksianalyysipuoli, Englannissa keskityttiin enemmän epälineaarisiin systeemeihin. Pystyin soveltamaan hyvin omaa osaamistani uudenlaiseen tutkimukseen.

Post doc -ajan jälkeen Korhonen palasi Suomeen ja takaisin Joensuuhun Suomen Akatemian tutkijatohtoriksi.

– Yllätyksekseni sainkin sitten akatemiatutkijan paikan, jonka myötä vietin pari vuotta Helsingissä. Viisivuotisen akatemiapestin aikana olin myös puoli vuotta Oslossa ja jälleen Englannissa, tällä kertaa Cambridgessa Isaac Newton Instituutissa. Se järjesti puolen vuoden mittaisia temaattisia ohjelmia, joissa asiantuntijaporukalla ratkottiin teemaan liittyviä ongelmia, kertoo Korhonen.

– Vieläkin muistan sen hetken, kun tutkimuksessa saatiin aikaan iso läpimurto, muistelee Korhonen.

Korhonen muistaa myös erityisesti yhden ensimmäisistä kokouksistaan ulkomailla, jossa hänkin piti oman puheenvuoronsa. Siellä hän tajusi, miten laaja matemaatikkojen verkosto onkaan maailmalla.

– Pekingissä pysäytettiin koko moottoritien liikenne, että saatiin 5 000 matemaatikkoa siirretyksi busseilla kokouspaikkaan.

Kansainvälisyys on edelleen merkittävä asia Itä-Suomen yliopiston matematiikan opinnoissa ja tutkimuksessa. Suurin osa tutkimuksesta tehdään kansainvälisten kumppaneiden kanssa, ja jatko-opinnoissa on kansainvälistymisen ”velvoite”; kaikille on tavoitteena järjestää vähintään neljän kuukauden opiskelu ulkomailla.

Korhosen professuurin aikana on alalla tapahtunut iso sukupolvenvaihdos. Monet professorit ovat eläköityneet ja tutkimussuunnat uudistuneet.

– Tutkimuksen taso on hyvää ja kansallinen kilpailu rahoituksesta kovaa. Sain itse kesällä Akatemialta nelivuotisen projektirahoituksen kompleksianalyysitutkimukseen, toteaa Korhonen.

– Alalla menestymiseen tarvitaan kielitaiton lisäksi kykyä tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Jos onnistuu yhdistämään kahden eri matematiikan alan tutkimusta, on mahdollista päästä todella pitkälle.

Kaikki pohjautuu kuitenkin perusteelliseen matematiikan osaamiseen. Kun muissa oppiaineissa panostetaan parhaillaan kiivaasti digitalisaatioon, matematiikassa mikään ei voita ikivanhoja perustyökaluja – kynää ja paperia.

– Matematiikan tietynlainen looginen ajattelu tulee edelleen käsin tekemisen kautta. Tietokoneella ja laskimella voidaan ratkaista rutiiniperuslaskuja, joiden kautta päästään syvemmälle meneviin ongelmiin. Vahva laskurutiini on välttämätön perusta, jonka päälle voi rakentaa syvällistä asioiden ymmärtämistä, sanoo Korhonen.

– Digitalisaatio näkyy kyllä vahvasti myös matematiikassa. Koko ihmiskunnan matemaattinen tietämys on saatavilla parin klikkauksen päässä internetissä. Opintojen tukena voi käyttää nettiluentopalvelimia, kuten Khan Academya. Mutta nämä erinomaiset apuvälineet eivät voi mielestäni korvata laskuharjoituksia ja asioiden jäsentelyä kynän ja paperin – tai iPadin ja styluksen avulla.

– Hyväksi matemaatikoksi tulemisessa on tärkeää vahvan teoriapohjan lisäksi verkostoituminen. Uutta matematiikkaa tehdään tutkimusryhmissä ja vain harvoin yksin.

Teksti: Marianne Mustonen Kuva: Varpu Heiskanen

Risto Korhonen

  • Matematiikan professori Itä-Suomen yliopistossa vuodesta 2010
  • Kotoisin Sotkamosta
  • Matematiikan opinnot alkoivat Joensuun yliopistossa 1994, väitteli 2002
  • Matematiikassa kiinnostaa eniten: kompleksianalyysi
  • Tulevaisuudessa tavoitteena: uuden matematiikan tekeminen
  • Suomalaisen Tiedeakatemian myöntämän Väisälän palkinnon saaja vuonna 2015