Maailman mitatuimmat lapset

Terveydenhuollon ammattilaiset mittaavat ja punnitsevat jokaisen suomalaislapsen aikuisikään mennessä 20–25 kertaa. Systemaattinen kasvun seuranta tarjoaa mahdollisuuden havaita monia sairauksia jo ennen muita oireita.

Teksti Ulla Kaltiala Kuva Tuija Hyttinen

Kasvun hidastuminen on usein esimerkiksi keliakian ensimmäinen oire, mutta kasvuun voivat vaikuttaa monet muutkin sairaudet, ravitsemustila ja lääkkeet, kertoo lastenlääkäri ja tutkija Antti Saari.

– Suureen osaan kasvun poikkeamista ei kuitenkaan liity mitään sairautta. Jos kasvu ei esimerkiksi vastaa odotuspituutta, lapsi saattaakin toteuttaa lyhyemmän vanhempansa kasvupotentiaalia.

Ainutlaatuisen neuvolajärjestelmän ansiosta lasten kasvun seuranta on Suomessa poikkeuksellisen systemaattista ja kattavaa. Kasvukäyriäkin meillä on käytetty jo sadan vuoden ajan. Poikkeamien tunnistaminen vaatii kuitenkin ajantasaisia kasvukäyriä ja normaalin rajat määritteleviä seulasääntöjä. Vuonna 2010 julkaistiin uudet suomalaiset kasvukäyrät ja -seulat, jotka pohjautuivat Saaren väitöstutkimukseen, ja kunta toisensa jälkeen on vähitellen ottanut ne käyttöön.

Entiset käyrät perustuivat 50 vuotta sitten kerättyihin mittatietoihin, joista nykylasten kasvu jo poikkeaa monin tavoin. Uusien käyrien perustana ovat 76 000 vuosina 1983–2008 syntyneen lapsen pituus- ja painotiedot, jotka osoittavat suomalaisten muun muassa kasvavan entistä pitemmiksi.

Tyttöjen aikuispituus on kasvanut 167,5 senttiin eli 1,9 sentillä ja poikien aikuispituus 180,7 senttiin eli 1,8 sentillä. Lisäksi murrosiän kasvupyrähdys on aikaistunut. 11,5-vuotiaat tytöt ovat 2,8 senttiä pitempiä ja 13-vuotiaat pojat peräti 5,6 senttiä pitempiä kuin ennen.

– Imeväisikäiset puolestaan kasvavat entistä enemmän pituutta suhteessa painoon. Tähän vaikuttaa imetyksen yleistyminen, Saari toteaa.

Vanhojen kasvukäyrien perusteella neuvoloissa onkin viime vuosiin asti määritelty liian moni vauva alipainoiseksi, ja lisäravintoa on saatettu suositella vaikka täysimetys olisi vielä riittänyt. Isommilla lapsilla puolestaan on vanhentuneen kasvukäyrän vuoksi jäänyt lyhytkasvuisuutta huomaamatta tai pidetty normaalia pituuskasvua liiallisena.

Kuopiossa toimiva kasvututkimusryhmä on osoittanut, että uusien kasvukäyrien ja tietokonepohjaisen kasvuseulan avulla voidaan tunnistaa entistä paremmin ja aikaisemmin esimerkiksi lasten keliakia ja Turnerin oireyhtymä. Valtaosalla lapsista kasvu oli hidastunut ennen keliakiadiagnoosia.

Uutta kasvun seurannassa ovat myös iänmukaiset painoindeksirajat 2–18-vuotiaille. Aiemmin suomalaislasten painon seuranta perustui pituuden mukaiseen keskipainoon.

– Painoindeksi ei todennäköisesti ole parempi, mutta se on kansainvälisesti käytetyin painon seurannan väline, joten sen käyttö helpottaa vertailuja eri maiden välillä.

Suomalaiset kasvu- ja painoindeksikäyrät tarvitaan, koska eri väestöjen pituudessa ja painossa on suuria eroja. Meillä on isommat päätkin kuin monilla muilla kansoilla.

– Etninen sekoittuminen saattaa tuoda muutoksia mukanaan, kuten Hollannissa, missä aikuispituus on jo lähtenyt laskuun.

Kasvun seurantaa ei ole muualla juuri tutkittu, ja lisää tietoa tarvitaan esimerkiksi sen mahdollisuuksista eri sairauksien tunnistamisessa. Saari on viime vuosina tarkastellut tutkimuksessaan myös imeväisiän lääkitysten, kuten antibioottien ja hengitettävän kortisonin vaikutusta kasvuun.

Kortisoni voi olla uhka kasvulle, kun taas vauvaiässä antibiootteja saaneet lihovat tulosten mukaan muita helpommin, ilmeisesti koska suoliston bakteerikanta muuttuu. Toiset tutkijat ovat tosin esittäneet, että lihomista aiheuttaisivat antibioottien sijaan sairastetut infektiot.

– Lääkkeiden käyttöä imeväisikäisillä pitää kuitenkin aina harkita tarkkaan myös kasvun kannalta. 

Pohjois-Savon Lääkäriyhdistys myönsi Antti Saarelle viime syksynä Martti Hämäläinen -palkinnon tunnustukseksi menestyksekkäästä tutkimustyöstä.

Sähköinen seula löytää kasvun poikkeamat

Useissa kunnissa on otettu uudistettujen kasvukäyrien lisäksi käyttöön automatisoitu kasvunseulonta, joka auttaa havaitsemaan kasvun poikkeamat entistä tarkemmin. Ainutlaatuisessa pilottitutkimuksessa potilastietojärjestelmään integroituun sähköiseen kasvuseulaan yhdistettiin myös automaattinen erikoislääkärin konsultaatio kaikista järjestelmän havaitsemista kasvun poikkeamista. Kasvuun vaikuttavia sairauksia löytyi kuusi kertaa enemmän ja ne havaittiin usein selvästi aikaisemmin kuin käytettäessä perinteistä, käsinlaskentaan perustuvaa kasvunseulontaa.

Muun muassa ennenaikaisen puberteetin, keliakian ja harvinaisten kasvusairauksien tunnistaminen tehostui. Puolella pilottivuonna diagnoosin saaneista lapsista kasvun poikkeama olisi ollut havaittavissa jo vähintään vuotta aikaisemmin.

– Manuaalisessa seulonnassa poikkeamia jää paljon havaitsematta ja toisaalta normaalisti kasvavia lapsia päätyy turhiin tutkimuksiin kasvusairausepäilyn vuoksi. Automatisoidussa järjestelmässä tietokone tekee monimutkaisen laskentatyön ja tunnistaa todelliset kasvun poikkeamat, toteaa Antti Saari, joka kehitti automaattiseulaa ja selvitti sen käyttökelpoisuutta osana väitöstutkimustaan.

Vaikka poikkeamia tunnistettiin entistä enemmän, erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä ei kasvanut samassa suhteessa. Jatkotutkimusten tarve pystyttiin arvioimaan täsmällisemmin, kun kaikista poikkeamista saatiin kasvukonsultin arvio.