Uusia ulottuvuuksia kansantauteihin

Saima 2/2016

Diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien ennakointi, ehkäisy ja hoito täsmentyvät, kun tutkimus valaisee, miten geenit sairastuttavat meidät ja miten sairaus etenee molekyylitasolla. Tulevaisuudessa kansantauteja hoidetaan entistä yksilöllisemmin ja myös muuttamalla geenien toimintaa.

– Metaboliset sairaudet, ylipaino ja tyypin 2 diabetes ovat yleistyneet maailmassa epidemian lailla. Lähivuosina on odotettavissa, että sepelvaltimotaudin esiintyvyys alkaa jälleen kasvaa, koska sekä diabetes että ylipaino ovat sepelvaltimotaudin riskitekijöitä, professori Markku Laakso toteaa.

Laakson tutkimusryhmä on osallistunut lähes kaikkien taudin tunnettujen riskigeenien löytämiseen. Nyt niitä tunnetaan jo yli 90 ja tiedetään, että diabeteksen taustalla on eri henkilöillä erilaisia riskigeenien yhdistelmiä.

– Suurimman osan riskigeeneistä on havaittu heikentävän insuliinin eritystä, ja siksi myös lääketeollisuus on viime vuosina suunnannut lääkekehitysohjelmansa molekyyleihin, jotka säätelevät insuliinin eritystä. 

Tulevaisuudessa diabeteksen lääkehoito voidaan Laakson mukaan räätälöidä entistä yksilöllisemmin geenien mukaan. Myös esimerkiksi ruokavalion ja geenien vuorovaikutus voi vaikuttaa hoidon suunnitteluun. Tähän liittyy Kuopiossa juuri alkanut tutkimus, jossa verrataan elämäntapaintervention tehoa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä korkean ja matalan geneettisen riskin henkilöillä.

Sydän- ja verisuonitautien hoitoon on tulossa täysin uusia vaihtoehtoja geeni- ja epigeeniterapiasta. Niin sepelvaltimotaudissa kuin alaraajojen valtimoahtaumassakin verenkierron heikkenemisestä johtuvaa kudosten hapenpuutetta voidaan lievittää kasvattamalla hoidettavalle alueelle uusia verisuonia. Tässä hyödynnetään VEGF- eli verisuonten kasvutekijägeenejä ja pieniä ei-koodaavia RNA-molekyylejä, joiden merkitys geenien luennan säätelyssä on vasta avautumassa. 

Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan tutkimusryhmässä on jo pitkään tutkittu ja muokattu VEGF-geenejä ja kehitetty viruskuljettimia geenihoidon tarpeisiin. Nyt ryhmä on kehittänyt uuden tavan säädellä verisuonten kasvua pienten RNA-molekyylien avulla.

– Se mahdollistaa hoidon kohdistamisen entistä tarkemmin vain sinne, missä sitä tarvitaan. 

Tutkimusta huipulla

 

Teksti: Ulla Kaltiala Kuvat: Raija Törrönen ja Lehtikuva