Ilman heittäytymistä ei synny tulosta

Saima 1/2014

Jukka Toijala asetti itselleen tavoitteen: kun koripalloilijan aktiiviura päättyy, on taskussa oltava ainakin yksi tutkinto. Uran päätyttyä niitä oli kaksi.

Olen aina halunnut valmentaa pelaajaurani jälkeen, kertoo joensuulaisen Kataja Basketin päävalmentaja Jukka Toijala.

Toijala oli ennen aktiiviuraansa tehnyt opettajan sijaisuuksia. Työ tuntui omalta – ja siinä oli paljon yhtäläisyyksiä valmentajan työn kanssa.
– Molemmissa töissä iloa tuottaa se, kun näen pelaajien tai oppilaiden kehittymisen ja saamme ratkaistua jonkun asian yhdessä.

Niinpä Toijalan tie vei kotikaupungista Kouvolasta Joensuuhun luokanopettajaopintojen pariin. Joensuussa tarjottiin mahdollisuutta sekä pelaamiseen että opiskeluun. Aktiiviuraa ei tarvinnut lopettaa opintojen takia.
– Meistä aktiiviurheilijoista koottiin niin sanottu opintopiiri, jossa organisoimme opintomme niin, että kukin sai keskittyä myös urheilu-uraansa.

Onnistumisen iloa

Valmentaminen on Toijalan mukaan vuorovaikutteista kanssakäymistä, toisten huomioimista ja opettamista.
– Mistä muualta saisi tähän ammattiin yhtä hyvän opin kuin kasvatustieteestä?

Toijala pitääkin yliopistotutkintoaan parhaana koulutuksena valmentajan työhön, vaikka hän suoritti sittemmin myös valmentajan tutkinnon. Yliopistotutkinto yhdistettynä entiseen aktiiviuraan on vaikuttanut eniten hänen valmennusfilosofiaansa.
– Olemme koripallon maajoukkuevalmentaja Henrik Dettmannin kanssa keskustelleet paljon siitä, että valmentajien koulutukseen tulisi saada osia kasvatustieteen opinnoista.

Valmentajien olisi hyvä tuoda myös huipputasolle lapsenomaista innostusta urheiluun.
– Jään joskus joukkueemme harjoitusten jälkeen seuraamaan lasten harjoituksia. Yritän saada sieltä omaankin valmentamiseeni mukaan lapsenomaista onnistumisen iloa.

Persoona mukana

Muutoin valmentajan työssä Toijalaa kiehtoo sen monipuolisuus. Hän kertoo, että työhön täytyy heittäytyä koko persoonallaan, muuten tulosta ei synny.
– Tässä on oltava mukana avoimin ja rehellisin mielin. Kun johtaa viidentoista hengen ryhmää, jossa jokaisella on valtava motivaatio ja kilpailuhenki, ei yhteentörmäyksiltä vältytä.

Valmentaja ei siis pelkästään jaa käskyjä kentällä, vaan hän myös rakentaa yhteishenkeä ja hoitaa joukkueen välisiä sosiaalisia suhteita. Kun vaatimukset ovat kovat, paineet heijastuvat työhön.
– Mutta nautin siitä, että työ on haastavaa. Vaikka tämä on tietyllä tapaa epävarma pätkätyö, toivon, että pääsen joskus vielä eläköitymään valmentajana.

Teksti: Nina Venhe Kuva: Varpu Heiskanen

Fakta

Kuka?

Jukka Toijala,
Kataja Basketin päävalmentaja
KM 2008, Joensuun kampus
Pääaine kasvatustiede